haku: @supervisor Oittinen, Pirkko / yhteensä: 327
viite: 1 / 327
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Halonen, Raisa
Työn nimi:From photographers to viewers - what makes editorial photos interesting?
Valokuvaajasta katsojaan - mikä tekee toimituksellisista kuvista kiinnostavia?
Julkaisutyyppi:Lisensiaatintutkimus
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:vi + 57      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Mediatekniikan laitos
Oppiaine:Viestintätekniikka   (T-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Häkkinen, Jukka
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201410012678
OEVS:
Digitoitu arkistokappale luettavissa Harald Herlin -oppimiskeskuksen asiakaskoneilla | ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1731   | Arkisto
Avainsanat:photographs
interest
interestingness
editorial photo workflows
editorial interest
viewer interest
aesthetics
affect
attention
novelty-complexity
self-reference
semantics
utility
valokuvat
kiinnostavuus
toimituksellinen kuvatyönkulku
toimituksellinen kiinnos-tavuus
affektiivisuus
estetiikka
huomio
käyttökelpoisuus
omakohtaisuus
semantiikka
uutuus-kompleksisuus
Tiivistelmä (fin):Lisensiaatintyön aiheena oli valokuvien toimituksellinen kiinnostavuus.
Toimituksellinen kiinnostavuus asetettiin työssä kattotermiksi, jonka alle kuuluvat kaikki kuvan kiinnostavuuteen ammattilaistyönkulussa vaikuttavat tekijät.
Työssä tarkasteltiin koko prosessia kuvan ottamisesta, käsittelystä ja valinnasta valmiin, julkaistun kuvan katseluun.

Työlle asetettiin kolme tutkimuskysymystä.
Ensimmäinen keskittyi tekijöihin, jotka vaikuttavat toimituksellisten kuvien kiinnostavuuteen niiden luonti- ja valintavaiheessa.
Toinen kysymys selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat toimituksellisten kuvien kiinnostavuuteen katsojan näkökulmasta.
Näitä kahta tutkimuskysymystä lähestyttiin kolmen tapaustutkimuksen kautta.
Kolmas kysymys analysoi, mitkä toimituksellisen kiinnostavuuden tekijät ovat yhdistäviä tilanteesta riippumatta.

Kaksi ensimmäistä tutkimusta selvittelivät tuotantonäkökulmaa uutiskuvien puolella: ensimmäinen havainnointien ja teemahaastattelujen kautta kuvatoimistossa ja jälkimmäinen toimitusjärjestelmään integroidulla kyselyllä neljässä sanomalehdessä.
Kolmas tapaustutkimus toteutettiin aikakauslehtikuvien kiinnostavuusarviointeina ja tarkentavina haastatteluina laboratoriossa, amatööreillä koehenkilöillä.

Kaikissa kolmessa tutkimuksessa nousi esiin viisi toimituksellisten kuvien kiinnostavuuteen liittyvää osatekijää, jotka yhdistivät kaikkia tapauksia koeympäristöstä, kuvagenrestä, arvioijan ammattimaisuudesta riippumatta.
Nämä tekijät olivat: affektiivisuus, estetiikka, käyttökelpoisuus, semantiikka ja uutuus-kompleksisuus.
Kuvan toimitukselliseen kiinnostavuuteen siis vaikuttivat kuvan kyky herättää tunteita, esteettiset tekijät, monipuolinen käytettävyys, sisältöön liittyvät semanttiset tekijät, sekä ennennäkemättömyyteen ja monimutkaisuuteen liittyvät attribuutit.

Katsojien näkökulmasta kuvan kiinnostavuudella oli kaksi muutakin tekijää: kuvan kyky kiinnittää ja ylläpitää katsojan huomio, sekä katsojan kokema omakohtaisuus.
Nämä vahvistuivat kirjallisuuskatsauksessa, kirjallisuudesta löytyi lisäksi yksi tekijä, nk. selviytymispotentiaali, eli katsojan kyky sopeutua ja selvitä katselemastaan uudesta ja monimutkaisesta asiasta.
Tiivistelmä (eng):The licentiate thesis focused on the editorial interestingness of photos.
The term editorial interest was coined in the study; it refers to all factors that contribute to making a photograph editorially interesting in professional workflow.
The thesis considered the whole process from taking, editing and selecting editorial photos to viewing the final, published photos.

Three research questions were set for the study.
The first concentrated on the factors that influ-ence the editorial interestingness of photos in the process of their creation and selection.
The sec-ond question dealt with the factors, which affect the interestingness of editorial photos according to viewers.
These two questions were approached through three case studies.
The third research question analyzed what factors of editorial interest are overarching independent of the scenario.

The two first cases examined the production perspective of news photos: the first with observa-tions and thematic interviews in a photo agency, the second through a survey integrated in the publishing system of four newspapers.
The third case study was conducted as an interestingness evaluation with supporting interviews in a laboratory setting with amateur participants and maga-zine photos as material.

All three cases had five factors of editorial interestingness in common; those factors were over-arching independent of test setting, photo genre, and role of evaluator.
The factors were aesthetics, affect, novelty-complexity, semantics, and utility.
The editorial interestingness of a photo was thus influenced by aesthetic criteria, the ability of the photo to evoke emotion, unexpectedness, con-tent-related criteria, and versatile possibilities of photo use.

Viewers considered editorial interestingness to encompass two additional factors: the ability of the photo to attract and hold attention, and self-reference experienced by the viewer.
These two were confirmed by literature, which suggested also one additional factor, so called coping potential, i.e. person's ability to adapt and to cope with a novel, complex view.
ED:2014-10-05
INSSI tietueen numero: 49825
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI