haku: @keyword käyttöliittymä / yhteensä: 116
viite: 5 / 116
Tekijä:Kovanen, Heini
Työn nimi:Mitoitusohjelman rakenne ja käyttöliittymä puurakenteiden liitoksille
The Structure and User interface of a Design Software for Timber Connections
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:114 + 82      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Rakennetekniikka   (R3001)
Valvoja:Puttonen, Jari
Ohjaaja:Kevarinmäki, Katariina ; Kevarinmäki, Ari
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201410212846
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:Puuliitos
mitoitusohjelma
käyttöliittymä
optimointi
Tiivistelmä (fin):Diplomityössä määriteltiin rakenne ja käyttöliittymä uudelle puurakenteiden liitosten mitoitusohjelmalle, joka kattaa Kerto-rakenteiden yleisimmät liitostyypit.
Liitosten mitoituksen perusteeksi määritettiin eurokoodistandardien liitosmitoitusohjeet.
Liitosmitoitusohjelman sisältö määritettiin Kerto-tuotteilla toteutettavien liitostyyppien kartoituksessa tunnistettujen 27 liitostyypin ja niiden käytön yleisyyden perusteella.
Ohjelman liitostyypeiksi valikoitui standardiliittimillä toteuttavia palkkien ja pilarien liitoksia, ripustusliitoksia sekä Kerto-Ripa-elementtien liitoksia.
Tässä työssä on keskitytty erityisesti puuosien välisen leikkausliitoksen mitoitukseen ja ohjelmoitavuuteen.
Puikkoliitosten mitoitusohjeiden perusteella määritettiin ohjelman kehityksessä tarvittavat tiedot liitosten osien dimensioista ja lujuusominaisuuksista, liitintyyppien erityisominaisuuksista, liitoksen rakenteelle asetetuista rajoituksista sekä liitoksen rakenteen vaikutuksesta liitoksen kestävyyteen.
Näitä tietoja käytettiin mitoitusohjelman rakenteen ja käyttöliittymän erilaisten toimintojen suunnittelun pohjana.
Työssä tutkittiin myös erityisesti liitinsijoittelun vaikutusta liitoksen kestävyyteen ja tämän optimointia.
Liitinsijoittelun havaittiin vaikuttavan liitoksen kestävyyteen tehollisten liittimien määrän, halkeamis- ja lohkeamismurtokestävyyksien sekä liitoksen jäyhyysmomentin kautta.
Kaikilla tekijöillä tehokkaimmaksi osoittautui liitinten sijoittelu mahdollisimman laajalle alueelle.
Ohjelman rakenne suunniteltiin liitostyyppikartoituksen tulosten perusteella.
Ohjelmaan toteutettiin kaksitasoinen valikkorakenne, jossa kahdeksaan liitosryhmään sijoitettiin kuhunkin korkeintaan viisi liitostyyppiä, jotta oikean liitostyypin löytäminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa.
Käytettävyyden parantamiseksi päädyttiin liitosryhmissä käyttämään liitosten käyttötarkoituksen mukaista jaottelua mitoitusperusteisiin perustuvan ryhmittelyn sijaan.
Saatavilla olevien puurakenteiden liitosmitoitusohjelmien analyysin perusteella käyttöliittymäsuunnittelussa keskityttiin mitoitusprosessin loogiseen jäsentelyyn ja tarvittavien mitoitusparametrien sijoitteluun ohjelman mitoitusvälilehdille, liitoksen havainnolliseen esitykseen, tuloksien ja tulosteiden selkeyteen sekä ohjelman monipuolisuuteen.
Mitoitusprosessi jaettiin kolmeen erilliseen ikkunaan, jotka mahdollistavat liitoksen määrittelyn, liitoksen rakenteen tarkastelun ja tärkeimpien mitoitustulosten yhteenvedon tarkastelun samanaikaisesti.
Tiivistelmä (eng):This thesis defined the structure and user interface of a timber connection design software for the most common connection types of Kerto products.
The connection design methods of Eurocode standards were used as the basis of the connection design.
The content of the connection design software was based on a survey of 27 different Kerto connections types and their usage rates.
The selected connection types for the software included connections of columns and beams, as well as suspension connections made with standard connectors and connections of Kerto-Ripa elements.
This thesis focused especially on the design and programmability of a shear connection between timber members.
An analysis of dowel connection design methods was used to define the necessary information regarding the dimensions and strength properties of the connection members, the features of different connector types, the restrictions imposed on the structures of connections, as well as the effect of the connection structure on the capacity of a connection.
The analysis was used as a design basis for the different functionalities of the software.
Research on the effect of connector placement and its optimization showed that connector placement affects the capacity of a connection through the number of effective connectors, the splitting capacity, the block and plug shear capacities, as well as the moment of inertia.
All factors led to the largest capacity of the connection when the connectors were placed as far apart as possible.
The structure of the software was designed based on the results of the connection type survey.
The connection type menu of the software was designed to have two levels, with the first level including eight different connection groups; these groups each include a maximum of five different connection types, thus facilitating the finding of the correct connection type.
The grouping of the connection types was based on classification by application rather than classification by the design methods used, as the former was thought to be a more user friendly approach.
Based on an analysis of different available timber connection design software, the user interface design was focused on creating a logical design process and division of the different connection design parameters on tabs in the software.
Attention was also given to the graphical presentation of the connection, the results and printouts, as well as the diversity of the software.
The design process was divided into three separate windows, which allow the user to define the connection while reviewing the structure and design results of the connection.
ED:2014-10-26
INSSI tietueen numero: 49929
+ lisää koriin
INSSI