haku: @keyword kuusi / yhteensä: 7
viite: 2 / 7
Tekijä: | Marttila, Heikki |
Työn nimi: | Optimization of the drying parameters of a veneer roller dryer |
Viilunkuivauolosuhteiden optimointi telakuivaajalla | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2014 |
Sivut: | vii + 101 s. + liitt. 48 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan laitos |
Oppiaine: | Puutuotetekniikka (P3001) |
Valvoja: | Hughes, Mark |
Ohjaaja: | Antman, Juha |
Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201412113206 |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 2577 | Arkisto |
Avainsanat: | veneer drying spruce heartwood wettability tensile strength surface roughness colour viilun kuivaus kuusi sydänpuu poikittaisvetolujuus kastuvuus pinnankarheus väri aaltomaisuus halkeamat |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli kokeellisesti löytää optimaaliset kuivausolosuhteet kuusen sydänpuuviilulle viilun laadun ja kuivauskapasiteetin suhteen. Viilun laadulla tarkoitettiin loppukosteutta, kosteushajontaa, poikittaisvetolujuutta, pinnankarheutta, kastuvuutta, aaltomaisuutta sekä muita visuaalisia vikoja. Vanerin lujuusominaisuudet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tehdaskoeajot suoritettiin UPM Pellos 3:n suutintelakuivaajalla kesäkuussa 2014. 24 kokofaktorikoetta käytettiin koeajojen ja analyysien perustana. Kuivaajan kosteutta ja lämpötilaa säädettiin kahdella tasolla (-1 ja +1) kuivaajan alku- ja loppupäässä, jotta löydettäisiin mitattaviin vasteisiin vaikuttavat tilastollisesti merkittävät tekijät. Jatkuvatoimista kosteusanalysaattoria (MVA) sekä visuaalisia vikoja analysoivaa kameraa (VDA) käytettiin keräämään tietoa koeviiluista välittömästi kuivauksen jälkeen. Lisäksi valmistettiin viilunäytteitä, joita tutkittiin tarkemmin Puutuotetekniikan laboratoriossa Aalto-yliopistossa sekä UPM:n laboratoriossa Lahdessa. Spektrometrillä mitattiin värieroja, laseretäisyysmittarilla pinnankarheutta, tietokoneavusteisella kontaktikulmien mittauslaitteella kastuvuutta ja materiaalinkoestuskojeella poikittaisvetolujuutta. Mitattuihin vasteisiin vaikuttavat muuttujat löydettiin ja niitä optimoitiin. Viilun ominaisuuksia oli mahdollista muokata kuivausolosuhteita säätämällä. Vasteiden optimoinnilla luotiin uudet ajoparametrit, jotka erosivat alkuperäisistä. Uusia parametreja säädettiin varmistusajon sekä aiempien tutkimusten tulosten perusteella. Uusilla olosuhteilla saadaan valmistettua aiempaa laadukkaampaa viilua ilman kapasiteetin menetyksiä. Työssä löydettiin korrelaatio viilun värin ja kontaktikulmien välille. Lisäksi löydettiin korrelaatio pinnankarheuden ja poikittaisvetolujuuden välille. Korrelaatioita voidaan hyödyntää viilun laadun mittaamisessa tehdasolosuhteissa. |
ED: | 2014-12-21 |
INSSI tietueen numero: 50215
+ lisää koriin
INSSI