haku: @keyword attention / yhteensä: 7
viite: 1 / 7
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Ahtola, Eero |
| Työn nimi: | Eye tracking Based Methods for Evaluation of Infants' Visual Processing |
| Menetelmiä lasten näkötiedon käsittelyn arvioimiseksi katseenseurannan avulla | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2015 |
| Sivut: | 55 + app. 11 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos |
| Oppiaine: | Lääketieteellinen tekniikka |
| Valvoja: | Ilmoniemi, Risto |
| Ohjaaja: | Vanhatalo, Sampsa |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201502051825 |
| Sijainti: | |
| Avainsanat: | eye tracking gaze tracking infants visual processing attention face preference visual evoked potential EEG analysis method silmänliikekamera katseenseuranta lapset näkötiedon käsittely tarkkaavaisuus kasvopreferenssi näköherätepotentiaali aivosähkökäyrä analyysimenetelmä |
| Tiivistelmä (fin): | Näkötiedon käsittely aivokuorella sekä silmänliikkeiden ja visuospatiaalisen tarkkaavaisuuden mekanismit kehittyvät valtavasti lapsen ensimmäisen 12 elinkuukauden kuluessa. Nämä näön avaintoiminnot ovat tiukasti sidoksissa aivojen yleiseen varhaiskehitykseen, jonka vuoksi ne ovat suotuisia kohteita uusille tutkimusmenetelmille käytettäväksi visuaalisen tai neurologisten ongelmien hoidossa, ennustuksessa ja löytämisessä. Tämä työ esittelee kaksi katseenseurantaa hyödyntävää koeasetelmaa, joita voidaan käyttää lasten kortikaalisen näkötiedon käsittelyn arvioinnissa ja kvantifionnissa. Ensimmäisessä tutkimuksessa kehitettiin mitattujen katsekuvioiden analyysiä klassisessa kasvokuva-distraktori-koeasetelmassa, jonka tiedetään koskettavan lasten tarkkavaisuuden vapauttamiseen ja katseen siirtoon liittyviä mekanismeja. Työssä kehitetyllä laskennallisella mittarilla pystytään määrittämään tarkkavaisuuden jakautuminen ruudun keskellä ja raunalla esitettyjen ärsykkeiden välillä haluttuna aikana. Jatkotarkastelu osoittaa mittarin olevan herkkä kasvokuvien käsittelyn kehityksen muutoksille 5 ja 7 kuukauden ikäisten lasten välillä. Toinen osatyö keskittyy näkötiedon kortikaalista käsittelyä heijastavien, suunnan kääntämisen, globaalin muodon tai liikkeen tuottamien näköherätepotentiaalien mittaamiseen ja analyysiin. Parantaakseen menetelmien luotettavuutta laitteistoon liitetään silmänliikekamera, joka mahdollistaa sekä ärsyketoiston ohjaamisen lapsen tarkkaavaisuuden mukaisesti että kerätyn aivosähkökäyrän karsimisen niiltä osin, jolloin lapsen katse oli harhautunut esityksestä. Käyttäen muunnelmaa Hotellingin T2 statistiikasta ja kahta työssä kehitettyä, tehospektriin pohjautuvaa analyysimenetelmää herätevasteet pystytään löytämään valtaosalta 3 kuukauden ikäisistä lapsista (N=39). Meneillään olevan jatkokehityksen jälkeen esitetyt menetelmät ovat valmiita kliiniseen käyttöön neurokognitiivisen kehityksen arvioinnissa muiden vastaavien biomarkkeritutkimuksen rinnalla. |
| Tiivistelmä (eng): | Cortical visual processing and mechanism under eye movements and visiospatial attention undergo prominent developmental changes during the first 12 months of infancy. At that time, these key functions of vision are tightly connected to the early brain development in general. Thus, they are favourable targets for new research methods that can be used in treatment, prediction, or detection of various adverse visual of neurocognitive conditions. This thesis presents two eye tracker assisted test paradigms that may be used to evaluate and quantify different functions of infants' visual processing. The first study concentrates on the analysis of the gaze patterns in classic face-distractor competition paradigm known to tap mechanisms under infant's attention disengagement and visuospatial orienting. A novel stimuli over a given period of time. In further evaluation, the metric is shown to be sensitive to developmental changes in infants' face processing between 5 and 7 months of age. The second study focuses on the visual evoked potentials (VEPs) elicited by orientation reversal, global form, and clobal motion stimulation known to measure distinct aspects of visual processing at the cortical level. To improve the reality of such methods, an eye tracker is integrated to the recording setup, which can be used to control stimulus presentation to capture the attention of the infant, and in the analysis to exclude the electroencephalography (EEG) segments with disorientated gaze. With this setup, VEPs can be detected from the vast majority of the tested 3-month-old infants (N=39) using circular variant of Hotelling's T2 test statistic and two developed power spectrum based metrics. After further development already in progress, the presented methods are ready to be used clinically in assessments of neurocognitive development, preferably alongside other similar biomarker tests of infancy. |
| ED: | 2015-02-08 |
INSSI tietueen numero: 50573
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI