haku: @keyword higher education / yhteensä: 6
viite: 1 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Savelainen, Terhi |
| Työn nimi: | Dynamics of Hierarchical Market Allocation in Higher Education |
| Hierarkkisen markkina-allokaation dynamiikka korkeakoulutusmarkkinalla | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | 64+2 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Strateginen johtaminen (IL3006) |
| Valvoja: | Jääskeläinen, Mikko |
| Ohjaaja: | Jääskeläinen, Mikko |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201503061987 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | higher education market hierarchies market allocation simulation study |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän työn tavoitteena oli tutkia korkeakoulutusmarkkinan hierarkiaa ja sen vuorovaikutusta suhteellisten resurssien kohtaantumisen kanssa korkeakoulujen välillä. Markkinoiden hierarkian ajatellaan muodostuvan organisaatioiden maineen ja statuksen perusteella, jotka usein heijastelevat näkemyksiä organisaatioiden tarjonnan laadusta. Näitä attribuutteja käytetään päätöksenteossa varsinkin tilanteissa, joissa tarjonnan todellinen laatu on vaikeasti havaittavissa. Nämä laatusignaalit ovatkin erityisen tärkeitä korkeakoulutuksen kontekstissa, sillä koulutuksen laadun arviointi etukäteen on erittäin hankalaa. Työn aihetta tutkittiin agenttipohjaisten simulaatioiden avulla, mikä on hyvin soveltuva metodologia etenkin teorioiden kehittämiseen. Tutkimuksen toteuttamiseksi oli luotava malli, joka kuvaa koulutusmarkkinan toimintaa ja dynamiikkaa. Malli luotiin aiheeseen liittyvän kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa käsitellään maineen ja statuksen käsitteitä sekä mekanismeja, jotka muodostavat ja vahvistavat markkinoiden hierarkiaa. Toisessa osassa tutustutaan koulutusmarkkinan erityispiirteisiin sekä maineen ja statuksen sekä näihin liittyvien mekanismien ilmentymiin kyseisessä kontekstissa, minkä perusteella pystyttiin luomaan koulutusmarkkinan toimintaa kuvaava malli. Tämän jälkeen tehtiin vielä kirjallisuuskatsaus korkeakoulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden päätöksentekoprosessista, minkä perusteella päätöksentekoprosessi formuloitiin ja upotettiin aiemmin luotuun malliin. Simulointien perusteella korkeakoulutusmarkkinalle muodostuu selkeä hierarkia, vaikkei tarjoajien välillä olisi alussa eroavaisuuksia. Sen sijaan markkinan mekanismit luovat tarjoajien välille eroja, jotka kasvavat kunnes systeemi stabiloituu. Toinen oleellinen löytö oli vastakkainen yleisten näkemysten kanssa siitä, kuinka statushierarkian huipulla olevien korkeakoulujen on houkuteltava moninkertaisesti enemmän hakijoita aloituspaikkoihin verrattuna, jotta nämä koulut pystyisivät säilyttämään statuksensa markkinalla. Tämä taas juontaa juurensa yleisestä assosiaatiosta statuksen ja selektiivisyyden välillä. Simulaatioiden perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että korkean statuksen toimijoiden on houkuteltava hyvätasoisia hakijoita, mutta suuret hakijamäärät ja suosio eivät ole välttämättömiä menestyksen kannalta. Kolmas simulaatioiden tulos taas vahvistaa vallalla olevaa teoriaa siitä, kuinka korkean statuksen organisaatiot sekä saavat korkeampaa tuottoja laatuinvestoinneilleen että ovat vähemmän herkkiä laadun heikentymisen aiheuttamille huonoille vaikutuksille. Matalan statuksen toimijoille tilanne on päinvastainen: ne eivät pysty saamaan vastaavia tuottoja laadun parannuksille ja ovat myös haavoittuvaisempia laadun heikennysten vaikutuksille. Tämä mekanismi edelleen vahvistaa markkinan hierarkiaa. |
| Tiivistelmä (eng): | The goal of this thesis was to examine and deepen the understanding of the hierarchical structure of the market for higher education and its interaction with the allocation of resources within the market; more specifically the distribution of students and faculty members into institutes. The hierarchies are presumed to be formed based on audiences' perceptions of status and reputation of the institutes. These concepts are often used as a proxy for quality, especially in environments of high uncertainty such as the educational context. The topic is approached through agent-based simulations, which is a useful methodology in theory development. To conduct the simulations, a model depicting the operation and dynamics of the market for higher education was developed based on theory. First a literary review was conducted on the general concepts of status and reputation along with the mechanisms inducing and enforcing the hierarchies. After this, a review of the literature on the characteristics of the market for higher education along with the manifestations and mechanisms of status and reputation on the market was executed. Based on these sections, the model depicting the operation of the market could be developed. Then the decision-making process of applicants into higher education was examined more thoroughly through a literature review, after which the process was formulated and embedded into the model. According to the simulations of the model, a hierarchy emerges on the market for higher education even when there are no initial differences between the institutes. It is the market mechanisms that induce differences between the institutes and widen the gaps between the organizations in the stratified market. Another finding of this study was contrary to common views on how the institutes in the top tier of the hierarchy are only able to maintain their position in the hierarchy if they are able to attract a multitude of applications compared to their admittance quotas, since selectivity is often associated with prestige. According to the results, it is not necessary for the top institutes to be highly popular to maintain their positions, as long as they are able to attract the applicants of a high ability level. A third contribution of this thesis enforces the proposition on how the status position of an organization has an effect on the impacts of changes to the underlying quality of their offering: The institutes in the top tier of the market are both able to achieve higher returns for quality increases as well as less vulnerable to the unfavorable effects of quality deterioration than their lower-status competitors. This mechanism further stabilizes the structure of the market. |
| ED: | 2015-03-08 |
INSSI tietueen numero: 50671
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI