haku: @keyword land use / yhteensä: 21
viite: 2 / 21
| Tekijä: | Rantasila, Karri |
| Työn nimi: | The impact of mobility as a service concept to land use |
| Liikkuminen palveluna -konseptin vaikutukset maankäyttöön | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2015 |
| Sivut: | viii + 83 s. + liitt. 1 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Creative Sustainability in Real Estate (IA3026) |
| Valvoja: | Viitanen, Kauko |
| Ohjaaja: | Toivonen, Saija |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201505282998 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 2775 | Arkisto |
| Avainsanat: | mobility as a service MaaS land use transport system liikkuminen palveluna maankäytön suunnittelu aluesuunnittelu liikennejärjestelmä |
| Tiivistelmä (fin): | Moderni yhteiskunta on pitkälti riippuvainen ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta. Samaan aikaan kasvavat liikennemäärät aiheuttavat paineita liikennejärjestelmälle ja lisäävät sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Liikkuminen on vahvasti kytköksissä ihmisten jokapäiväiseen elämään ja näin ollen sillä on suora yhteys myös yhteiskuntarakenteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrääkin, että maankäytön tulee tukea alueellisia palveluita ja liikennesuunnitelmia. Maankäytön suunnittelun ja liikenneinfrastruktuurin rakentamissykli on verrattain pitkä, eikä tämänhetkinen infra välttämättä vastaakaan niitä tarpeita joita uudet liikkumiskonseptit kuten "Liikkuminen palveluna" (Mobility as a Service -MaaS) edellyttävät. MaaS yhdistää eri liikkumispalvelut (ml. julkinen liikenne, yksityisautoilu, kevyt liikenne jne.) yhdeltä palveluntarjoajalta hankittavaksi paketiksi. Saatavilla ei ole juurikaan tutkimustuloksia, kuinka nämä uudet palvelut tulevat kehittymään ja mikä niiden vaikutus maankäyttöön voi olla. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, mitkä ovat MaaS-konseptin potentiaaliset vaikutuksen maankäyttöön Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka koskee alueiden käyttöä, suunnittelua ja rakentamista, on tärkein tämän tutkimuksen kontekstiin liittyvä lainsäädäntö. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoite on turvallisen ja toimivan yhteiskunnan edistäminen. Tämä liittyy keskeisesti myös liikkumisympäristöön, jossa huomioon pitää ottaa ympäristölähtökohdat, ikääntyvä väestö, kaupungistuminen, digitalisaatio ja ihmisten asenteiden muuttuminen. Suomen autokanta on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana ollen tällä hetkellä n. 3 miljoonaa ajoneuvoa. Viime aikoina tietotekniikan kehittyminen, kaupungistuminen ja joukkoliikenteen kehittyminen ovat kuitenkin vähentäneet nuorten innokkuutta oman auton tai ajokortin hankintaa. Tämä kehitys tukee myös uusia liikennepalveluita. Työssä käydään läpi aiheen taustaa, relevantti lainsäädäntökehys (Luku 2), MaaS konseptin kehitys (Luku 3). Luvussa 5 käydään keskustelua liikenteen ja maankäytön asiantuntijahaastatteluissa esille nousseista uusien liikennepalveluiden vaikutuksista maan käyttöön Suomessa. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset esitellään luvussa 6. Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden perusteella MaaS palveluiden kehitys saattaa vaikuttaa maankäytön suunnitteluun seuraavien asioiden kautta: lainsäädäntö, liikenneinfrastruktuuri, liikennejärjestelmän tehostuminen, julkisen liikenteen houkuttelevuuden kasvaminen osana matkaketjua, jakamistalous, yksityisautojen määrän vähentyminen, muuttuvat liikenteen solmukohdat, lisääntynyt liikennesuorite, uudet palvelut ja automaatio. Työssä on analysoitu näitä mahdollisia vaikutuksia ja tehty toimenpide-ehdotuksia. Keskeistä on yhteistyö eri toimijoiden välillä kaikilla suunnittelun tasoilla. |
| Tiivistelmä (eng): | Modern society is heavily dependent on mobility of people and the flow of goods. At the same time, the existing transport infrastructure can no longer comply with growing number of vehicles, causing social inequality and environmental challenges. Mobility is closely linked everyday life of people, who make several trips per day for business and leisure purposes, integrating land use system and mobility needs in one community structure. Thus the Land Use and Building Act, steers that land use plans must support the regional availability of services and traffic. The cycle of land use and building new transport infrastructure is relatively long and thus exiting transport infrastructure does not necessary meet the changing needs of today's mobility, especially novel mobility concepts like "Mobility as a Service", in which a comprehensive range of mobility services (including public transport, private cars, cycles etc.) are provided to customers by the mobility operator. There is very little information on how new trends of mobility will evolve and how should be taken into account in land use. This study researches links between one MaaS and land use in Finland by examining the potential impacts of MaaS on land use. The study begins whit the introduction to the subject. In Chapter 2, a relevant framework and legislation of land use in Finland is discussed, after which MaaS is scrutinized (Chapter 3). Chapter 5 presented the empirical evidences of interviews and the findings are discussed and conclusions drawn on chapter 6. Land Use and Building Act is single most important framework of land use, governing both the use of land areas and building processes. The main goal of the Act, safe and comfortable living environment that fulfils society's needs, is very much linked to mobility environment (incl. environmental aspects, aging population, urbanization, digitalization, and shift in people's attitudes). Finland's total vehicle fleet is around 3 million vehicles and some decades ago, an ever-increasing use of private cars seemed inevitable. However, recent developments in ICT, urbanization, and improvements in public transport have initiated a trend among young adults not to get driver's license or to own a private car. This promotes new transport concepts like MaaS. Based on theoretical study and expert interviews a set of potential impact factors, posed by MaaS to land use was identified: legislation aspects, changing transport infrastructure, more efficient transport system, increased attractiveness of public transport as a part of travel chain, sharing of transport assets, less private cars, changing hubs, regional aspects, increased mobility volume, new user services and automation of transport. The impacts of these factors were further discussed and suggestions on possible actions were made. All together it was widely agreed that cooperation is needed between branches in all levels of planning. |
| ED: | 2015-06-21 |
INSSI tietueen numero: 51477
+ lisää koriin
INSSI