haku: @keyword käyttöönotto / yhteensä: 50
viite: 7 / 50
| Tekijä: | Nyqvist, Ulla-Liisa Elina |
| Työn nimi: | Kokonaisarkkitehtuurityön aloitus organisaatiossa - käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä |
| The success factors affecting the introduction of enterprise architecture in an organization | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2015 |
| Sivut: | vii + 92 s. + liitt. 13 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) |
| Valvoja: | Järvenpää, Eila |
| Ohjaaja: | Vornanen, Jukka |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201511205247 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 3227 | Arkisto |
| Avainsanat: | enterprice architecture introduction success factors operation development governance model public governance kokonaisarkkitehtuuri käyttöönotto onnistumistekijä toiminnan kehittäminen hallintamalli julkinen hallinto |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä on tarkasteltu kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämistä organisaatiossa. Tutkimuskysymykseksi muotoutui: mitkä ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoon ja siinä onnistumiseen. Tutkimuskysymykseen pyrittiin löytämään vastaus tutustumalla aiheen aiempaan kirjallisuuteen sekä haastattelemalla kokonaisarkkitehtuurin asiantuntijoita. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen ja he edustivat julkisen hallinnon organisaatioita, yksityisiä yrityksiä sekä aiheen yliopistotutkimusta. Lisäksi tutkittiin näin löydettyjen onnistumistekijöiden roolia ja vaikutusta oikeassa kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoprojektissa tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen perusteella kirjallisuudessa ja asiantuntijoiden haastatteluissa esitetyt kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämisen onnistumistekijät ovat lähes toisiaan vastaavia, joskin painotuksissa on hieman eroja. Molempien lähteiden perusteella tehdyn yhteenvedon mukaan onnistumistekijöitä ovat: (1) ymmärrys organisaation lähtötilanteesta (organisaatiokulttuuri, johtamiskäytännöt, kehittämisenhallinta, arkkitehtuuriajattelu); (2) johdon tuki ja sitoutuminen kokonaisarkkitehtuurityöhön; (3) kokonaisarkkitehtuuriosaamisen taso; (4) KA-työskentelyn hallinta; (5) menetelmät ja tavat (miten tehdään) sekä (6) kohde ja erityisesti sen rajaus; (7) KA-työn käytännön organisoiminen ja resursoiminen (ketkä tekevät, miten sidotaan olemassa oleviin toimintoihin); (8) soveltuvien työvälineiden valinta ja tehokas käyttö; (9) viestintä sekä (10) KA-työn mittaaminen. Tapaustutkimuksen tapauksena toimi Kuopion kaupungin Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli -projekti, joka toteutettiin vuoden 2013 aikana. Projektissa huomioitiin suurin osa onnistumistekijöistä, mutta vain osittain eikä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää saatu otettua kaupunkiorganisaatiossa käyttöön. Tämän johdosta tapaustutkimuksen voidaan katsoa tukevan tutkimuksessa esitettyjen onnistumistekijöiden merkitystä kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöönotossa. Kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen ja tapaustutkimuksen tulosten perusteella on tutkimuksen lopuksi esitetty suositus, jossa linjataan millaisilla vaiheilla ja mitä huomioiden kokonaisarkkitehtuurityö kannattaa organisaatiossa käynnistää. |
| Tiivistelmä (eng): | This Master's Thesis focuses on the introduction of enterprise architecture (EA) in an organization the research question being: what are the essential factors affecting the introduction and appliance of enterprise architecture and its success in an organization. The research question was addressed through literature review and by interviewing Finnish enterprise architecture professionals. There were altogether ten interviewees representing public and private sector as well as academic research. In addition, case study method was utilized in order to research the role and the effect of the found success factors in a real-life project, which aimed at starting the appliance of enterprise architecture in aid of operation development. The results of the literature review and the interviews indicate only minor differences concerning the emphasis of various identified issues. Based on both the literature review and the interviews the success factors are: (1) an understanding of the baseline situation of the organization (organization culture, leadership practices, development management and architecture way of thinking); (2) leadership support and commitment; (3) the level of enterprise architecture know-how; (4) the management of enterprise architecture work; (5) methods and practices of doing enterprise architecture (how to do EA); (6) the target and especially the limits of EA work, as well as (7) the practical organization and resourcing of EA work (who will do the work and how it is to be connected to the existing functions); (8) choosing of appropriate tools and their effective use; (9) communication; and (10) EA measuring. The example case in the case study was an EA governance model project that took place in the city of Kuopio, in Eastern Finland during the year 2013. Most of the success factors presented in this study were taken into consideration in the project but only partially and the introduction of EA was not successful. Hence, it can be proposed that the case study result supported the significance of the discovered success factors in the introduction of EA. Based on the results of the literature review, interviews, and the case study, a general recommendation is presented in the end of the study on how to proceed with the introduction of enterprise architecture: what factors should be taken into consideration and in which order. |
| ED: | 2015-11-29 |
INSSI tietueen numero: 52587
+ lisää koriin
INSSI