haku: @keyword internet of things / yhteensä: 39
viite: 9 / 39
| Tekijä: | Sommarberg, Marko |
| Työn nimi: | Industrial Value Drivers from Internet of Things |
| Teolliset esineiden internetin arvon ajurit | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2016 |
| Sivut: | (6) + 85 s. + liitt. 1 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Strateginen johtaminen (IL3006) |
| Valvoja: | Gustafsson, Robin |
| Ohjaaja: | Säynevirta, Simo |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201608263132 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4373 | Arkisto |
| Avainsanat: | internet of things value creation customer value industrial customers operations improvement esineiden internet arvon luonti asiakasarvo teolliset asiakkaat operaatioiden parantaminen |
| Tiivistelmä (fin): | Asiakasarvon luominen on tärkeä kilpailukyvyn lähde yrityksille mahdollistaen tuotteiden ja palveluiden erilaistamisen kilpailijoiden vastaavista. Esineiden internet toisaalta on nouseva ilmiö, joka mahdollistaa yritysten parantaa arvon luomista teollisille asiakkaille. Se on myös tärkeä aihe asiakasarvon luomisessa. Esineiden internet tarkoittaa koneiden ja laitteiden kytkemistä internetiin mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia koneiden käytössä ja systeemien tehokkuudessa eri toimialoilla. Esineiden internetin on ennustettu lisäävän yritysten tuottavuutta ja kasvattavan liikevaihtoa. Kaiken kaikkiaan esineiden internetin globaali vaikutus voi olla valtava. Tästä huolimatta esineiden internetin sovellusten käyttöönotto on julkisuuskuvaa hitaampaa. Tämän asian korjaamiseksi tämä työ keskittyy lisäämään tietoa esineiden internetin synnyttämästä asiakasarvosta teollisille asiakkaille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli identifioida tärkeimmät esineiden internetin arvon ajurit teollisissa sovelluksissa. Tämän saavuttamiseksi työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmetodia, missä tutkittiin neljän teollisuuden yrityksen näkemyksiä esineiden internetistä. Kaiken kaikkiaan työtä varten haastateltiin 21 operatiivista johtajaa case-yrityksistä tarkoituksena selvittää tärkeimmät arvoa tuottavat tekijät teollisille asiakkaille. Lisäksi esineiden internetin käyttöönoton arvon ajureita ja kehitystä tutkittiin. Haastattelujen jälkeen kvalitatiivinen data analysoitiin strukturoimalla dataa ja kokoamalla löydöksiä yhteen eri abstraktion tasoilla. Löydösten perusteella esineiden internet voi synnyttää merkittävää arvoa teollisille asiakkaille neljän dimension ympärillä: datan hyödyntäminen, operaatioiden parantaminen, tiedon jakaminen ja asteittainen käyttöönotto. Vaikuttaa siltä, että teollisilla asiakkailla on jo ennestään huomattava määrä prosessidataa, jota pitäisi paremmin hyödyntää ennen kuin datan määrää lisätään. Teollisilla asiakkailla näyttää kuitenkin olevan rajoittunut kyky datan analysointiin, minkä seurauksena tarvitaan myös ulkopuolista apua. Esineiden internetin mahdollistama ennakoiva huolto voi lisäksi parantaa operaatioiden suunnittelua, häiriöistä palautumista sekä vähentää häiriöiden määrää. Uusissa tuotannon optimointimahdollisuuksissa toisaalta tulisi keskittyä monitoroimaan ja ymmärtämään paremmin kriittisiä koneita. Esineiden internet voi parantaa myös tiedon jakamista osastojen välisellä yhteistyöllä sekä laitetoimittajien etätuella. Teollisten esineiden internetin käyttöönotto vaikuttaisi löydösten mukaan asteittaiselta. |
| Tiivistelmä (eng): | Customer value creation is an important source for competitive advantage for firms to differentiate products and services from competition. On the other hand, Internet of Things (IoT) is an emerging phenomenon that enables firms to enhance their value creation to industrial customers. It is also an important topic from the customer value standpoint. In short, IoT means connecting world's myriad of machines and appliances through Internet to introduce widely new possibilities in machine usage and system efficiency in different fields and industries. It is predicted to bring new efficiency gains and incremental revenue to industrial firms across different industries. Altogether the global impact could be enormous. However, the adoption is still lacking behind the hype. To address this issue this study focuses on increasing knowledge about the customer value IoT can generate to industrial customers. The objective of this research was to identify most important IoT value drivers in industrial applications. This was achieved by using qualitative research method where four industrial firms and their outlooks on IoT were studied. Altogether 21 semi-structured interviews were carried out with the operational managers of the case firms to investigate the elements where IoT could create most value to industrial customers. In addition, value drivers and development in the early IoT adoption were studied in the interviews. After the interviews the qualitative data was analyzed in multiple steps using qualitative research software where data was structured and concrete findings were synthesized in different levels of abstraction. Findings suggest that IoT could create substantial value to industrial customers around four dimensions: data utilization, operations improvement, knowledge sharing and gradual adoption. Industrial customers seem to already possess vast amounts of underutilized process data which should be better utilized before adding new data. However, industrial customers appeared to have limited data analysis capabilities which implies need for external support. Furthermore, predictive maintenance enabled by IoT could improve operations planning, recovery from disturbances and avoidance of disturbances altogether. Moreover, production optimization opportunities arising from IoT should be focused on monitoring and understanding critical equipment better to optimize industrial processes. In addition, IoT offers opportunities to improve factory knowledge sharing by cross-department collaboration and external support from suppliers. Lastly, industrial IoT adoption seems gradual according to the findings. |
| ED: | 2016-09-04 |
INSSI tietueen numero: 54343
+ lisää koriin
INSSI