haku: @instructor Natri, Olli / yhteensä: 8
viite: 1 / 8
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Saarinen, Mari |
| Työn nimi: | Istukkaveriyksiköiden keräys ja hyödyntäminen |
| Use and collection of cord blood units | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2016 |
| Sivut: | (6) + 67 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan korkeakoulu |
| Oppiaine: | Biotekniikka ja elintarviketekniikka (KE3002) |
| Valvoja: | Nordström, Katrina |
| Ohjaaja: | Natri, Olli |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201609224140 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4541 | Arkisto |
| Avainsanat: | cord blood unit cord blood bank hematopoietic stem cells stem cell transplantation istukkaveriyksikkö istukkaveripankki hematopoieettiset kantasolut kantasolusiirto |
| Tiivistelmä (fin): | Veren kantasoluja sisältäviä kantasolusiirteitä käytetään esimerkiksi leukemian hoidossa. Veren kantasoluja kutsutaan hematopoieettisiksi kantasoluiksi. Tavallisimmin kantasolusiirre on peräisin vapaaehtoisen luovuttajan luuytimestä tai verenkierrosta kerätyistä kantasoluista. Synnytyksen yhteydessä istukasta voidaan kerätä istukkaverta, joka sisältää runsaasti hematopoieettisia kantasoluja. Kerättyä istukkaverta kutsutaan istukkaveriyksiköksi ja sitä voidaan käyttää kantasolusiirteenä. Istukkaveripankit vastaavat istukkaveriyksiköiden säilyttämisestä ja hyödyntämisestä. Työn tavoitteena oli selvittää istukkaveriyksiköiden keräystä ja hyödyntämistä maailmanlaajuisesti sekä perehtyä istukkaveripankkitoimintaan Euroopassa. Työssä oltiin erityisesti kiinnostuneita Suomen istukkaveripankkitoiminnasta. Työ toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa haastateltavina oli kaksi Suomen Veripalvelun asiantuntijaa. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli myös syventää kirjallisuusosiossa esitettyä teoriaa. Tähän liittyen pyrittiin muun muassa selvittämään istukkaveriyksiköiden etuja ja rajoitteita verrattaessa muihin kantasolujen keräysmenetelmiin. Haastattelututkimuksen kysymykset perustuivat pääasiassa työtä varten tilattuun raporttiin, jossa oli esitetty maailmanlaajuisesti tilastoja istukkaveriyksiköiden keräyksestä ja hyödyntämisestä. Työssä selvisi, että istukkaveriyksiköt kuuluvat vaihtoehtoisiin kantasolusiirteisiin. Istukkaverisiirteiden lisäksi vaihtoehtoisiin siirteisiin kuuluvat sellaiset vapaaehtoisilta luovuttajilta peräisin olevat siirteet, jotka eivät ole täysin yhteensopivia kudossopivuudeltaan. Lisäksi vaihtoehtoisiin siirteisiin kuuluvat haploidenttiset siirteet, jotka ovat potilaan sukulaiselta peräisin olevia puoliksi yhteensopivia siirteitä ja joita voidaan muokata sopiviksi. Vaihtoehtoisia siirteitä tarvitaan sellaisille potilaille, joille ei löydy täysin yhteensopivaa verenkierrosta tai luuytimestä kerättävää kantasolusiirrettä. Huomioitavaa on se, ettei istukkaveriyksikköä pidetä ensisijaisena siirteenä, vaikka se olisi kudossopivuudeltaan täysin yhteensopiva. Istukkaveriyksiköitä käytetään yhä vaihtoehtoisina kantasolusiirteinä, mutta niiden keräys ja hyödyntäminen kantasolusiirroissa näyttäisi viime vuosina tasaantuneen tai jopa vähentyneen. Istukkaveriyksiköiden etuina ovat niiden löyhemmät kudossopivuusvaatimukset, mutta huonona puolena on esimerkiksi siirteen vastaanottavan potilaan suurempi infektioriski. Tulevaisuudessa on mahdollista, että haploidenttiset kantasolusiirteet tulevat yleistymään, koska niillä on monia etuja istukkaverisiirteisiin verrattaessa. Haploidenttinen siirre on yleensä helppo löytää ja potilaan infektioriski on pienempi. Euroopassa toimii useita yksityisiä istukkaveripankkeja, jotka keräävät istukkaverta syntyneen lapsen omaan mahdolliseen tulevaan tarpeeseen. Tässä työssä ilmeni kuitenkin, että yksityiseen istukkaveripankkitoimintaan liittyy useita ratkaisemattomia eettisiä kysymyksiä. Vanhemmat maksavat istukkaveren keräämisestä ja säilyttämisestä yksityiselle pankille, vaikka lääketieteellisesti ei ole mitään takeita siitä, että kyseiselle säilötylle istukkaverelle olisi yksilön kannalta merkittävää hyötyä mahdollisten myöhempien sairauksien ennaltaehkäisyssä tai hoidossa. Suomen viranomaiset eivät ole sallineet yksityisten istukkaveripankkien toimintaa maassa. |
| Tiivistelmä (eng): | Blood stem cell transplantations are used for example to treat leukemia. Blood stem cells are called hematopoietic stem cells. Typically stem cells are taken from a donor's bone marrow or from circulating peripheral blood. It's possible to collect blood from cord when giving birth and this blood contains a large number of hematopoietic stem cells. Collected cord blood is called cord blood unit and it can be used in stem cell transplantation. Cord blood banks are responsible for storing and utilizing of cord blood units. The purpose of this work is to examine the world wide collection and utilization of cord blood units and study how cord blood banks work in Europe. Two experts from Finnish Red Cross Blood Service were interviewed to achieve this and to deepen the theory presented in the literature section of the thesis. Special interest was placed on how cord blood banking works in Finland. The benefits and limitations of cord blood cell collection were compared to other stem cell collection methods. Questions, presented to the experts, were based on worldwide statistics of collection and utilization of cord blood cell units. The findings of this thesis include the information that cord blood units are considered to represent alternate stem cell transplantation. In addition to cord blood cell unit, alternate stem cell transplantation includes such transplantations, which are not fully tissue compatible, known as haploidentical transplants. Haploidentical transplants are half matching transplants from a relative of the patient, and which can be made more compatible by some modifications. Alternate transplants are used for patients for whom fully compatible blood stem collected from bone marrow or peripheral blood is not available. On the other hand cord cell units are not considered as the primary transplant even if it's fully tissue compatible. Cord blood units are being used as alternative stem cell transplants but the collection and utilization of these has remained at a steady level, or even reduced during the past few years. The benefits of cord blood transplants include lesser tissue compatibility requirements but the drawback is greater risk of infection of the patient. In the future it's possible that haploidentical transplants will be more common as these have several benefits compared to cord blood transplants including lesser risk of infection and better availability. Several private cord blood banks exist in Europe which collect cord blood from a new born child to be used in the case of need. However, as has been shown in the present thesis, there are also ethical issues involved with private cord blood banking. Parents are funding the collection and storage of cord blood even if there is no medical evidence to show that the cord blood collected would be useful for the prevention or treatment of possible illnesses of the child later in life. Private cord blood banks are not allowed to conduct business in Finland due to Finnish authorities who have forbidden this. |
| ED: | 2016-09-25 |
INSSI tietueen numero: 54375
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI