haku: @supervisor Eloranta, Eero / yhteensä: 449
viite: 4 / 449
| Tekijä: | Suomala, Tuisku |
| Työn nimi: | Value of Business Created as a University Performance Measure of Entrepreneurship |
| Luodun liiketoiminnan arvo yliopiston yrittäjyystoiminnan mittarina | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2016 |
| Sivut: | 87 s. + liitt. 5 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Teollisuustalous (TU3001) |
| Valvoja: | Eloranta, Eero |
| Ohjaaja: | Eloranta, Eero |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201610124946 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4629 | Arkisto |
| Avainsanat: | startup ecosystem value creation entrepreneurship ekosysteemi arvonluonti |
| Tiivistelmä (fin): | Aalto-yliopisto on sitoutunut kehittämään paikallista yrittäjyysekosysteemiä ja kasvuyrittäjyyttä, mitkä synnyttävät talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Vaikutusten lisäämiseksi ja luodun liiketoiminnan arvon nostamiseksi on tarve ymmärtää kuinka ekosysteemin eläväisyyttä voidaan mitata ja kehittää sekä mikä on yliopiston rooli sen osana. Olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta kehitettiin uusi yrittäjyysekosysteemin arvonluontimalli ja mittaristo, mitkä korostavat ekosysteemin panosten ja taustatekijöiden (kuten osaamisen, verkostojen ja kulttuurin) merkitystä tulevaisuuden arvon luonnissa. Ulkoiset sidosryhmät ovat usein kiinnostuneita luodun liiketoiminnan arvosta, mutta ekosysteemin kehittämisen kannalta panosten ja taustatekijöiden mittaaminen on elintärkeää kehityskohteiden analysoimiseksi. On huomionarvoista, että ekosysteemin osapuolet rakentavat yhdessä luodun liiketoiminnan arvon, eikä kukaan yksittäinen taho kuten yliopisto voi ottaa kaikkea kunniaa luodusta arvosta itselleen. Uuden mallin avulla tarkasteltiin ja analysoitiin paikallista ekosysteemiä. Tutkimuksessa havaittiin, että ekosysteemi on alkuvaiheen orastava ekosysteemi, missä kasvu tulee olemaan todennäköisesti hidasta seuraavat vuodet kun rakennetaan vahvaa perustaa tulevaisuuden kasvulle. Kyvyt ja inhimillinen pääoma (kuten kokeneet startup työntekijät ja perustajat) ovat todennäköisesti suurin pullonkaula ekosysteemin kehitykselle. Asian ratkaisemisessa yliopiston rooli on elintärkeä. Lisäksi tarvetta on lisätä ekosysteemin toimijoiden välistä yhteistyötä ja läheisyyttä, jotta niukkoja resursseja voidaan käyttää tehokkaammin ja toimijoiden välinen tiedonvaihto ja verkostoituminen parantuisivat. Tutkimus ehdottaa, että kyvykkyyksien ja inhimillisen pääoman kehittämiseksi yliopiston tulisi tarjota laaja-alaisesti kaikille työntekijöille ja opiskelijoille käytännönläheistä yrittäjyysopetusta ja harjoittelupaikkoja, suosia yrittäjähenkisiä hakijoita rekrytoinneissa, kannustaa työntekijöitä olemaan aktiivisia kasvuyritysten neuvonantajia, rahoittajia ja perustajia sekä houkutella ulkomaisia alan osaajia. Lisäksi yliopiston kannattaisi panostaa innovaatioiden ja uuden teknologian kaupallistamisprosesseihin ja kannustimiin, jatkaa yrittäjyyskulttuurin ja verkostojen kehittämistä sekä varmistaa pitkän aikavälin jatkuvuus mm. tekemällä pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma yrittäjyyden alaiselle toiminnalle. Kansallisille päätöksentekijöille tutkimus suosittelee, että kannattaisi keskittyä enemmän kasvuyrittäjyyteen. Todistetusti pieni osa nopeasti kasvavia yrityksiä luo suurimman talouskasvun ja samalla ne tukevat myös pienten yritysten syntymistä. Pienenä maana Suomen pitäisi keskittää niukkoja resursseja muutamaan ekosysteemiin ja brändätä yksi ekosysteemi muiden yläpuolelle saadakseen yksi kansainvälisesti kiinnostava yrittäjyyskeskus. Lisäksi lainsäädännössä, politiikassa ja tukiohjelmissa pitäisi suosia kasvuyrityksiä. Poliitikot eivät yleensä ole kasvuyrittäjiä ja siksi heidän kannattaa ottaa yrittäjät itse mukaan suunnittelemaan ja pohtimaan tehtäviä ratkaisuja ja toimenpiteitä. |
| Tiivistelmä (eng): | Aalto University is committed to developing the local entrepreneurial ecosystem and high-growth entrepreneurship which are sources of economic growth and job creation. In order to foster these impacts and value of business created it is necessary to understand how to measure and cultivate the local ecosystem vibrancy and the role of the University as part of it. Based on the existing literature a new entrepreneurial ecosystem value creation model was created as well as a measurement dashboard which highlights the importance of the current state of the ecosystem's inputs and determinants (e.g. talent and human capital, network and culture) as predictor of future value creation. While external stakeholders are typically keen on the value of the business created (e.g. new job creation, growth in GDP), measuring inputs and determinants is crucial for analyzing bottlenecks of the ecosystem development. It is noteworthy that ecosystem participants and organs create the value of new business together. A university or any other organ cannot take credit for the whole value creation alone. The new model was used to analyze the current state of the local ecosystem. The study found that the local ecosystem is in its early phases and nascent, which means that its economic impact will likely grow slowly during next years when developing the strong basis for future growth. Talent and human capital (e.g. experienced startup workforce and founders) are likely the biggest bottlenecks in the future and the University's role as a solver of the constrain is vital. Furthermore, this study proposes that there is need to increase collaboration and proximity between actors and organs to release and use effectively scarce resources and enable better information sharing and networking between actors. The study proposes that to foster talent and human capital development the University should provide practical entrepreneurship education, training and internships across all staff and students, favor entrepreneurial applicants in recruiting, encourage staff to be startup mentors, advisors, investors and founders, and attract entrepreneurial oriented foreign talent. In addition, the University should focus more on innovation and new technology commercialization processes and incentives, continue to fostering entrepreneurial culture and networks, and ensure long-term continuity by, for example, creating a long-term financial plan for entrepreneurial activity. For national policy makers, the study recommends that more focus should be placed on high-growth entrepreneurship. It is proven that a small number of high-growth companies create the majority of economic impacts and actually fosters small business establishment as well. As a small country Finland must concentrate its scarce resources on a few ecosystems and one of them should be branded above the rest to reach one internationally attractive hub in the long-term. Furthermore, legislation, policies, and support and incentive programs should favor high-growth companies. Typically, policy makers are not high-growth entrepreneurs themselves and thus there is need to bring entrepreneurs themselves to help policy makers in decision making and to reflect on these issues. |
| ED: | 2016-10-16 |
INSSI tietueen numero: 54678
+ lisää koriin
INSSI