haku: @keyword internet of things / yhteensä: 39
viite: 7 / 39
| Tekijä: | Ruponen, Tuomas |
| Työn nimi: | Improving energy performance of buildings through exploitation of available data |
| Rakennusten energiasuorituskyvyn parantaminen hyödyntämällä saatavilla olevaa dataa | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2016 |
| Sivut: | (8) + 99 s. + liitt. 8 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Rakentamistalous (IA3022) |
| Valvoja: | Peltokorpi, Antti |
| Ohjaaja: | Ihalainen, Jaana |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201611025292 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4709 | Arkisto |
| Avainsanat: | energy performance building automation internet of things open data energiatehokkuus rakennusautomaatio esineineiden internet avoin data |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten rakennusten energiasuorituskykyä voidaan parantaa tehokkaasti hyödyntämällä saatavilla olevaa dataa käyttö- ja ylläpitovaiheessa. Tutkimuksessa arvoa tuottavina teknologisina osaratkaisuina tutkitaan rakennusautomaatiojärjestelmiä, avointa dataa ja Esineiden Internetiä. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuustutkimusta, haastatteluja ja toimistorakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän tuottaman mittaustiedon analysointia. Tutkimus tuotti 11 energiasuorituskyvyn ongelmakohtien korjaamiseen tähtäävää aloitetta. Näiden aloitteiden päämäärinä oli taloteknisten laitteiden ohjauksen kehittäminen, käytettävissä olevan datan lisääminen, käyttäjätyytyväisyyden tarkkailu tai ylläpidon prosessien helpottaminen. Aloitteista kolmelle tehokkaimmiksi arvioiduille tehtiin tarkempi toteutettavuustutkimus. Tehokkuusarviointi perustui neljään sidosryhmään jaetun 13 haastateltavan suuntaa-antavaan näkemykseen aloitteiden toimeenpanon hyödyistä ja haasteista. Tämä yksinkertainen arviointitapa osoittautui toimivaksi: Moniselitteiset arviointiulottuvuudet kattoivat sekä määrälliset että laadulliset näkökulmat, kun taas eri sidosryhmät painottivat aloitteiden eri ominaisuuksia. Näin ollen kyseinen arviointimenetelmä soveltuu samankaltaisiin ongelmiin, kunhan tulosten suuntaa-antava taso on riittävä tutkimuksen tavoitteisiin nähden. Näistä 11 aloitteesta tehokkaimmiksi koettiin pääosin sellaiset, jotka ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi laajaa asennustyötä: 1) adaptiivinen lämmityksen säätö, 2) käyttäjätyytyväisyyden mittausjärjestelmä, 3) energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja 4) laitteiden ryhmähallintaan perustuvat käyttöliittymät. Toteutettavuustutkimusten perusteella adaptiivinen lämmityksensäätö voisi parantaa energiasuorituskykyä pienellä asennustyöllä, käyttäjätyytyväisyyden mittausjärjestelmää olisi järkevää aluksi kokeilla palveluna, energiatehokkuuden seuranta pienessä mittakaavassa olisi kätevää ostaa palveluna ja ryhmäohjaukseen perustuvat käyttöliittymät voisivat säästää huomattavasti energiaa pienellä vaivalla. Tehottomimmiksi arvioidut aloitteet olivat monimutkaisia, vaaransivat käyttäjätyytyväisyyden tai vaativat useiden järjestelmien yhteensovittamista. |
| Tiivistelmä (eng): | The objective of this research is to find out how the energy performance of buildings can be improved effectively by exploiting available data in the operations and maintenance phase. In this research building automation systems, open data and Internet of Things are studied as value generating technological solutions. The research process is based on reviewing research literature, conducting interviews and analyzing measurement data recorded by the building automation system of a case office building. The study identified 11 initiatives to close existing energy performance gaps. These initiatives belonged to categories of developing building services equipment control, increasing the extent of available data, observing the state of user experience and facilitating maintenance processes. Then the three most effective were chosen for a feasibility study. This effectiveness of an initiative was judged by evaluating it in the dimensions of expected benefits and challenge to implement in an indicative manner by 13 interviewees in four stakeholder groups. This simple evaluation method turned out to serve its purpose well: Vague evaluation dimensions covered both quantitative and qualitative aspects, while stakeholder groups had different perspectives on the initiatives. Thus the method is recommended for similar problems, as long as only indicative results are pursued. Out of the 11 initiatives, the most effective ones were considered to be those that are simple and do not require any installation work, or at the most the installation of transmitters or sensors: 1) adaptive heating control, 2) user satisfaction measurement systems, 3) energy performance monitoring systems and 4) selected equipment group control interfaces. Feasibility studies suggested that adaptive heating control has the potential to increase energy performance with negligible installation work, user satisfaction measurement system would be sensible to pilot as a service, energy efficiency monitoring in small-scale would be convenient to purchase as a service and selected group control interfaces enable large savings with small trouble. The least effective initiatives were considered to be the ones that are complex, risk user satisfaction or require the integration of numerous systems. |
| ED: | 2016-11-13 |
INSSI tietueen numero: 54824
+ lisää koriin
INSSI