haku: @keyword kunnostus / yhteensä: 6
viite: 1 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Nihtilä, Meri |
| Työn nimi: | Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinnan kestävyysarviointi ja siihen käytettävät menetelmät |
| Sustainability assessment of contaminated sites in Finland | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2016 |
| Sivut: | (9) + 88 s. + liitt. 28 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan korkeakoulu |
| Oppiaine: | Biotechnology (CHEM3022) |
| Valvoja: | Sorvari, Jaana |
| Ohjaaja: | Pyy, Outi |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201702242574 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 7966 | Arkisto |
| Avainsanat: | soil remediation contamination risk management sustainability maaperä pilaantuminen kunnostus riskienhallinta kestävä kehitys |
| Tiivistelmä (fin): | Suomessa kunnostetaan vuosittain noin 250-300 pilaantunutta maa-aluetta. Tällä hetkellä maaalueet kunnostetaan useimmissa tapauksissa kaivamalla ja loppusijoittamalla maa-ainekset kaatopaikalle tai muille käsittelylaitoksille. Kaivu ja siihen liittyvät kuljetukset kuluttavat energiaa ja luonnonvarjoja sekä synnyttävät kasvihuonekaasupäästöjä. Kaivamiseen ja loppusijoitukseen perustuva kunnostus on harvoin kestävän kehityksen periaatteiden mukainen menettely. Kestävyysarvioinneilla pyritään ohjaamaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeiden suunnittelua kestävämpään suuntaan ottamalla huomioon kestävyyden kolme osatekijää; ympäristö-, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Työn kirjallisuusosassa selvitettiin, minkälaisia menetelmiä, työkaluja ja malleja eri maissa on käytössä kestävyysarviointeihin. Työkalujen periaatteet vaihtelevat monimutkaisemmista monikriteerianalyyseistä yksinkertaisempiin taulukointimalleihin. Toistaiseksi pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) riskinhallintaan soveltuvia kestävyysarviointityökaluja on saatavilla rajoitetusti, sillä suurin osa kehitetty tutkimushankkeissa, eikä ole tietoa siitä, käytetäänkö työkaluja tutkimuslaitosten ulkopuolella. Työn kokeellisessa osassa testattiin kahta monikriteerianalyysiin perustuvaa työkalua, nimittäin GoldSET- ja PIRTU- laskentaohjelmia, neljässä erilaisessa suomalaisessa kunnostushankkeessa (huoltoasema, ampumarata, saha ja kauppapuutarha). Jokaisessa kohteessa ohjelmilla verrattiin eri kunnostusvaihtoehtoja. Tehtyjen arviointien perusteella huomattiin, että testatut arviointityökalut eivät Suomessa sovellu suoraan kaikkiin PIMA-kohteisiin. Työkalujen arvioitiin soveltuvan paremmin suurten ja haasteellisten kohteiden kestävyysarviointiin. Pienemmissä kohteissa kvantitatiivisilla arvioinneilla saavutettu hyöty ei välttämättä ole merkittävä suhteessa arvioinnin tietotarpeista aiheutuvaan työmäärään. Lisäksi havaittiin, että etenkin laadullisessa arvioinnissa on tärkeä kuulla suunnittelijoiden ja viranomaisten lisäksi myös muita kunnostushankkeeseen osallistuvia tahoja. Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnan kestävyys on monen tekijän summa. Siihen kuuluvat niin alueelliset ratkaisut kuin ratkaisut yksittäisissä hankkeissa. Kvantitatiivinen kestävyysarviointi mahdollistaa systemaattisen ja perustellun kestävyyden huomioon ottamisen. Tämän lisäksi kestävän riskinhallinnan edistämiseen tulisi vastata taloudellisten ja hallinnollisten ohjauskeinojen käyttöönoton tehostamisella sekä kunnostusmenetelmien tutkimuksella, yleisellä koulutuksella ja selkeällä viestinnällä. |
| Tiivistelmä (eng): | Around 250 contaminated sites are annually remediated in Finland. At present, most of the sites use excavation and off-site disposal as a remediation method. Excavation and transports of the contaminated soil cause significant greenhouse gas emissions and they consume non renewable resources unless the soil is recycled. The method based in excavation and off-site disposal is rarely in accordance with the principles of sustainable development. In the context of contaminated site remediation, sustainability appraisal aims to steer the planning of the remediation towards sustainability by taking into account all the three elements of sustainability; environmental, economic and social. In the literature part, models and tools used in different countries for the sustainability assessment were investigated. The assessment tools vary from complicated, quantitative multi-criteria analysis tools to simple qualitative matrixes. So far only a limited number of tools are available as many of the tools were developed for research purposes. It is unclear whether the tools are used outside research institutes. The experimental part of the thesis included investigation of two tools for quantitative sustainability assessment, known as GoldSET and PIRTU. Both tools were tested with four different contaminated sites (gas station, shooting range, sawmill and market garden) and several remediation options. The study showed that the tools need to be further developed to be suitable for common use in Finland. Both tools are most suitable for big and challenging remediation projects. For small sites the advantages gained with the assessment may not outweigh the amount of work used for the assessment. GoldSET includes many qualitative indicators. For the qualitative analysis, it is important to engage additional stakeholders in the remediation project in addition to consultants and authorities. Sustainable risk management of contaminated sites is a sum of different factors. It includes both regional solutions and solutions related to single remediation projects. Quantitative sustainability appraisal enables a systematical and justified consideration of all sustainability factors. In addition, advancement of sustainability requires policy instruments and economic instruments, research of the remediation methods, education and clear communication. |
| ED: | 2017-03-26 |
INSSI tietueen numero: 55775
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI