search query: @supervisor Viitanen, Kauko / total: 282
reference: 9 / 282
| Author: | Alakomi, Joonas |
| Title: | Aluebrändäyksestä aluekehityksen työkalu |
| Place branding as a tool for area development | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2016 |
| Pages: | (6) + 122 s. + liitt. 6 Language: fin |
| Department/School: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Main subject: | Kiinteistöjohtaminen (M3003) |
| Supervisor: | Viitanen, Kauko |
| Instructor: | Lonka, Heikki |
| Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201606172627 |
| Location: | P1 Ark Aalto 4153 | Archive |
| Keywords: | place branding branding area development aluebrändäys brändäys aluekehitys aluebrändi brändi |
| Abstract (eng): | The competition between places is constantly increasing. Places of all sizes are under competition. The main reason for increasing competition is increased mobility. Because of increased competition, attractiveness of places has become more and more important. Places try to get more visitors, residents and companies into the area with attractiveness. Place branding is noticed as tool to increase attractiveness. Despite of increased interest of place branding there are only few examples of successful place brands. That is why basis of place branding are still quite shaky ground especially in Finland. The main aim in place branding is to increase attractiveness of the place with uniqueness and distinctness. Thus the place improves the status in the field of competition. The first aim of this thesis is to bring out key factors in place branding from the perspective of branding process. Those key factors from place branding process perspective are combined into a model, which supports branding process. The second aim is to bring out factors, which are used in branding or are potential success factors to the branded area via empirical case study. The third aim is to survey shortly how place branding affects on housing prices in the branded area. Literature review focuses on typical brands and branding theory. So after that place branding theory is easier to understand. Literature review makes place brand and place branding theory familiar with focusing in the most critical aspects of place branding. After the basic theory of place brands the focus is in place branding process. Case studies of three development projects create lots of support to findings in the literature review in place branding perspective. Study of area developments projects brings out lot of good practices about place branding in practically. The literature review focuses also shortly on housing price theory, in order to create background information in to process how place branding affects on housing prices in the branded area. There were three case areas in empirical study; those areas were Jätkäsaari, Kalastama and Hammarby Sjöstad. Empirical study shows branding practices that are used in those areas to create positive place brand. Empirical study bring out that place branding is implemented at some level but the branding has not been coordinated and systematic. Empirical research provided useful information about requirements of place branding in process point of view. On top of that case study showed lot of different factors, which are seen, useful for these areas. Literature review revealed that interest in to place branding is continually increasing. This also emphasized in interviews and all interviewees reacted positively in place branding. In Finland place branding is not very common yet, but some kind of thinking about place branding was noticeable in those case areas. According to this study it can be concluded that place branding will certainly become more common in Finland at least on some level when the parties start to realize benefits of place branding. Especially, because the study showed that successful place brand can influence housing prices in the area as well as the general attractiveness of the area. |
| Abstract (fin): | Alueiden välinen kilpailu lisääntyy jatkuvasti. Kilpailu koskettaa kaiken kokoisia alueita ja yleisesti ihmisten lisääntynyt liikkuvuus voidaan nähdä perimmäisenä syynä alueiden väliselle kilpailulle. Alueiden houkuttelevuuteen panostetaan jatkuvasti, jotta pystyttäisiin houkuttelemaan vierailijoita, asukkaita ja yrityksiä alueelle. Aluebrändäys on tunnistettu yhdeksi keinoksi parantaa alueiden kiinnostavuutta. Aluebrändin kasvaneesta kiinnostuksesta huolimatta onnistuneesta aluebrändäyksestä on vielä varsin vähän esimerkkejä. Aluebrändäyksen lähtökohdat ovatkin vielä varsin hataralla pohjalla ja etenkin Suomessa aluebrändäystä on toteutettu vasta varsin vähän. Aluebrändäyksen perimmäisenä tavoitteena on lisätä kiinnostavuutta aluetta kohtaan ainutlaatuisuuden ja erottuvuuden avulla. Tällöin alue parantaa asemaansa kasvavassa kilpailukentässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on nostaa esille aluebrändäyksen keskeisimpiä tekijöitä aluebrändäysprosessin näkökulmasta, joiden perusteella luodaan malli aluebrändäyksen toteuttamisen tueksi. Toisena tavoitteena on empiirisen tutkimuksen avulla nostaa esille tekijöitä, joiden varaan alueita voidaan brändätä. Kolmantena tavoitteena on kartoittaa sitä, kuinka aluebrändäys vaikuttaa alueiden asuntojen hintoihin. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään yleisesti brändiin ja brändäykseen, jotta aluebrändien ja aluebrändäyksen käsittelyyn on tarvittavaa taustatietoa. Aluebrändiin ja aluebrändäykseen perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa nostettiin esille aluebrändäyksen kannalta keskeisimpiä ominaisuuksia. Tämän jälkeen perehdyttiin aluebrändäykseen prosessina. Tukea kirjallisuuden keskeisimmille havainnoille saatiin tutkimalla kolmea aluerakennushanketta brändäyksen näkökulmasta. Aluerakennushankkeiden tutkimuksen avulla saadaan paljon hyviä havaintoja aluebrändäyksestä käytännössä. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin lyhyesti myös asuntojen hinnanmuodostuksen teoriaa, jotta aluebrändäyksen hintavaikutuksien käsittelyyn saadaan taustatietoa. Empiirisen tutkimuksen kohdealueina olivat Jätkäsaari, Kalastama sekä Hammarby Sjöstad. Empiirisen tutkimuksen myötä saatiin käytännön havaintoja aluebrändäyksestä ja siitä, millaisia toimenpiteitä alueilla on tehty brändin rakentamiseksi. Empiirinen tutkimus osoitti, että aluebrändäystä tehdään, mutta toiminta ei ole ollut koordinoitua eikä järjestelmällistä. Empiirisen tutkimuksen avulla saatiin hyödyllistä tietoa aluebrändäyksen edellytyksistä prosessinäkökulmasta sekä paljon erilaisia tekijöitä, jotka on nähty näiden tutkittavien alueiden brändien kannalta merkittäviksi. Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus osoitti, että kiinnostus aluebrändäystä kohtaan on koko ajan kasvavaa. Tätä näkemystä tukee tutkimuksen haastatteluissa saatu positiivinen suhtautuminen aluebrändäysajatteluun. Aluebrändäystä ei Suomessa vielä ole tehty merkittävissä määrin, mutta selkeää brändäysajattelua tutkittavien alueiden osalta oli havaittavissa. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että aluebrändäys tulee varmasti yleistymään Suomessa ainakin jollain tasolla, kun sen hyödyt ymmärretään eri osapuolien kannalta. Etenkin näin, kun tutkimus osoitti, että onnistuneella aluebrändillä voidaan vaikuttaa alueen hintatasoon sekä yleiseen kiinnostavuuteen. |
| ED: | 2016-07-17 |
INSSI record number: 54057
+ add basket
INSSI