haku: @supervisor Karjalainen, Matti / yhteensä: 120
hakutulos-lista
viite: 28 / 120
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Markula, Timo
Työn nimi:Propagation, Measurement and Assessment of Shooting Noise
Ampumamelun leviäminen, mittaaminen ja arviointi
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:viii + 73      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka   (S-89)
Valvoja:Karjalainen, Matti
Ohjaaja:Lahti, Tapio
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-006257
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  2831   | Arkisto
Avainsanat:shooting noise
emission measurement
propagation
assessment of annoyance
ampumamelu
emissiomittaus
eteneminen
häiritsevyyden arviointi
Tiivistelmä (fin):Ampumamelua tässä työssä käsiteltiin lähinnä ampumaratojen ja alueiden ympäristön kannalta, mahdollisena ympäristöhaittana.
Työssä tarkasteltiin sekä kevyiden että raskaiden aseiden melua.
Ampumamelu on hyvin impulsiivista ja voimakasta ja se eroaa monin tavoin merkittävästi muista ympäristömelulajeista.
Erityisiä menetelmiä tarvitaan tarkkaan tehtävässä ampumamelun mittauksessa, leviämisen mallinnuksessa ja häiritsevyyden arvioinnssa.

Ihmisen kuulon äänekkyyden aikaintegrointi ja vakioäänekkyyskäyrästöt tukevat F- ja A-painotusten käyttöä.
Mittaus- ja mallinnusteknisestä näkökulmasta energiapohjaisten äänitasojen käyttö on suositeltavampaa kuin enimmäisäänitasojen käyttö.

Tässä työssä tehdyt kahden kilpailevan emissiomittausmenetelmän simuloinnit ja mittaukset osoittivat, että kevyiden aseiden melupäästöt pitäisi mitata kovalla maalla mikrofoni lähellä maanpintaa Nordtestin menetelmän mukaisesti.
Mikrofonin korkeuden nostaminen aiheuttaa ei-toivotun interferenssin.
Raskailla aseilla mikrofoni kuitenkin pitää käytännössä nostaa ylös, jolloin maaheijastuksen vaikutus pitää laskea jälkikäteen pois tuloksesta.

Tämän työn mittaustulosten analyysit osoittavat, että ympäristön aiheuttama sironta levittää impulssia ajassa etäisyyden kasvaessa, mikä vaikuttaa enimmäisäänitasoihin merkittävästi.
Tavalliset laskentamallit ennustavat leviämistä melko tarkasti myötätuuliolosuhteissa energiatasoja laskettaessa.
Pohjoismaisessa ja ISO:n laskentamalleissa ampumamelun etenemisen laskenta on samanlainen estevaimennusta lukuun ottamatta.

Teorian ja mittausten perusteella luodin aiheuttama yliäänipamaus voi olla jopa voimakkaampi kuin suupamaus ainakin kevyillä aseilla.
Tiivistelmä (eng):Environmental noise from shooting ranges and areas was considered.
Both small arms and heavy weapons noise was studied.
Shooting noise is very impulsive and strong and it differs considerably in many respects from other environmental noises.
Special methods are needed in order to measure, model and assess shooting noise in the environment accurately.

Temporal loudness integration and the equal-loudness contours support the use of the F- and A-weightings for the assessment of annoyance at long distance.
From technical measurement and modelling point of view, energy-based level quantities are preferred over maximum level quantities.

In this work, simulations and measurements were made using two competing emission measurement methods.
It was found that small-calibre weapon emission should preferably be measured by placing the microphone on flat hard ground according to Nordtest method.
Raising the microphone above the ground produces unwanted interference.
With heavy weapons, nevertheless, the microphone needs to be raised and the ground reflection compensated afterwards.

The measurement data analyses in this thesis showed that the scattering in the environment makes the impulses spread in time with increasing distance.
This affects the maximum level quantities considerably.
Conventional propagation models predict fairly accurately energy-based levels in downwind conditions.
With the ISO and Nordic calculation models the propagation of shooting noise is calculated similarly except for the barrier effect.

Based on theory and measurements, the noise resulting from supersonic bullets can be stronger than the muzzle blast, at least with small-calibre weapons.
ED:2006-05-11
INSSI tietueen numero: 32753
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI