haku: @keyword päällyste / yhteensä: 12
viite: 7 / 12
| Tekijä: | Salo, Mikko |
| Työn nimi: | Investigation of transplanar permeability: Experimental description of fluid transport in coating layer |
| Tason permeabiliteetti: Kokeellinen selvitys nesteen kulkeutumisesta päällystekerroksessa | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Sivut: | 124 + (15) Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan laitos |
| Oppiaine: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
| Valvoja: | Gane, Patrick |
| Ohjaaja: | Kettle, John |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 994 | Arkisto |
| Avainsanat: | coating porosity permeability SEM connectivity päällyste huokoisuus permeabiliteetti SEM yhdistyneisyys |
| Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena oli tutkia päällystekerroksen huokoista rakennetta, jota muutettiin käyttämällä erilaisia sideainemääriä sekä päällystekerroksen neliömassoja. Tutkimus tehtiin yhdistämällä elohopeaporosimetrista, nestemäisestä permeabiliteettimittauksesta sekä SEM kuva-analyysistä saadut mittaustulokset. Tällä tavoin saadaan tarpeeksi tietoa kuvaamaan päällystekerroksen huokosrakennetta ja ennen kaikkea voidaan tutkia lateksin vaikutusta siihen. Kirjallisuusosassa käsitellään päällystekerroksen koostumusta ja rakennetta, huokoisuutta sekä permeabiliteettia. Näiden lisäksi päällystekerroksen muodostumisesta ja sen rakenteesta sekä päällystyspigmenteistä että -sideaineista keskustellaan tarkemmin. Myös huokosrakenne- ja permeabiliteettimittaukset mukaan lukien SEMin käyttö permeabiliteetin arvioimiseen kuvaillaan. Kokeellisessa työssä käytettiin sekä päällystettyjä paperinäytteitä että painepuristettuja tabletteja. Käytetyt päällystyspastat valmistettiin käyttämällä kalsiumkarbonaattia, kaoliinia ja lateksia. Päällystyspasta applikoitiin esipäällystetylle paperille laboratoriomittakaavan sauvapäällystimellä. Samoja päällystyspastoja käytettiin myös tablettien valmistukseen. Kokeessa käytetyt päällystyspastat koostuivat 100 % kalsiumkarbonaatista sekä kalsiumkarbonaatin ja kaoliinin seoksesta, joissa käytettiin neljää eri lateksimäärää. Samoin neljää eri päällystekerroksen neliömassaa testattiin paperinäytteillä. Sekä huokoskokojakauma että huokostilavuus päällystekerroksessa mitattiin käyttämällä elohopeaporosimetria sekä SEM kuva-analyysillä määritettiin poikkileikkeen huokospinta-alan jakauma. Nesteen läpäisykykyä tutkittiin nestemäisellä permeabiliteettimittauksella. Nämä mittaukset tehtiin sekä paperinäytteille että tableteille. Lopuksi saadut tulokset analysoitiin, yhdistettiin ja niitä vertailtiin. Elohopeaporosimetrian sekä SEM:n tulokset osoittivat lateksin lisäyksen vähentävän pieniä huokoskokoja sekä kaventavan huokoskokojakaumaa päällysterakenteissa. Kuitenkin SEM-analyysi tableteista näytti päinvastaista käyttäytymistä, vaikkakin huokoskokojakauma kaventui tableteissa, joissa partikkeleiden liikkuminen on rajoitettua. Permeabiliteetin havaittiin vähenevän lateksimäärän lisääntyessä, erityisesti tableteissa, sekä päällysteen neliömassan kasvaessa. Nämä havainnot osoittavat, että huokoskokojakauma yksin on riittämätön määrittämään päällystekerroksen permeabiliteettia ja huokosrakenteen yhdistyneisyys tulee määrittää tapauskohtaisesti. |
| ED: | 2008-04-25 |
INSSI tietueen numero: 35544
+ lisää koriin
INSSI