haku: @keyword kalanterointi / yhteensä: 13
hakutulos-lista
viite: 4 / 13
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Elomaa, Tuomas
Työn nimi:SC-paperin kalenteroinnin simulointi MTS-ympäristössä
Calendering of SC-paper in laboratory scale by using MTS
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:123      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta
Koulutusohjelma:Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Koskinen, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  687   | Arkisto
Avainsanat:SC-paper
calendering
MTS 810
SC-paperi
kalanterointi
MTS 810
Tiivistelmä (fin): Työn tarkoituksena oli tutkia SC-paperin kalanteroituvuutta TKK:n paperitekniikan laboratorion MTS 810 (Material Testing System) - laitteistolla.
MTS-käsittelyn on havaittu jäljentävän osaltaan uuden metallihihnakalanterin kalanterointiominaisuuksia.
Työn kantavana tavoitteena oli saada tätä kautta tietoa uudesta menetelmästä SC-paperin kalanteroinnissa.
Päätavoitteeseen pyrittiin eri sarjoille asetettujen tavoitteiden kautta.
Työssä selvitettiin eri paperiteknisten ominaisuuksien kehittymistä MTS -ympäristössä puristamalla paperia kahden tasomaisen painimen välissä halutuissa olosuhteissa.
Tutkittuja kalanterointimuuttujia olivat yläpainimen lämpötila, puristuspaine, paperin runkokosteus ja puristuksien lukumäärä.
Nippiaikana käytettiin laitteiston minimipuristusaikaa, 20 ms.
Vertailuksi MTS-laitteistolle tehtiin koesarjat EP-210 laboratoriokalanterilla.

Kartoituskokeissa löydettiin luotettava ja toistettavissa oleva kalanterointimenettely MTS-laitteistolle aikaisempia tutkimuksia hyödyntäen.
Kokeissa tutkittiin kolmen massakoostumukseltaan erilaisen laboratoriokiertovesiarkkimuotilla valmistetun paperin käyttäytymistä, selvitettiin MTS-laitteiston kalanterointivaikutukset ja todennettiin laitteiston soveltuvuus tutkimukseen.
Koesarjassa havaittiin, että SC-A - paperin laatuikkunan saavuttamiseksi yksi puristuskerta ei ole riittävä.
Eri massakoostumuksista TMP-painotteinen paperi osoittautui parhaaksi.
Tutkituista kalanterointimuuttujista puristuspaineella oli suurin vaikutus kokoonpuristumista lukuun ottamatta, johon lämpötilalla oli suurin vaikutus.

Kyvykkyyssarjoissa testattiin MTS-laitteiston kyvykkyyttä suhteessa perinteiseen laboratoriokalanterointiin, tutkittiin kalanterointimustuman ja valonsironnan voimakkuutta eri olosuhteissa sekä luotiin erilaisia regressiomalleja.
Ensimmäisessä kyvykkyyssarjassa pääpaino oli keskeisten pintaominaisuuksien arvioinnissa, toisessa tutkittiin myös koko paksuussuuntaisen rakenteen muutoksia.
Tutkittuna paperilaatuna oli pääasiassa hierrepohjainen SC-A -tehdaspaperi.
MTS-laitteistolla saavutettiin tiettyyn tiheystasoon kalanteroitaessa monilta ominaisuuksiltaan referenssiä parempaa paperia.
MTS-käsittelyllä tuotettiin paperia, jonka PPS-karheus oli selvästi laboratoriokalanteroituja näytteitä paremmalla tasolla.
Tiettyyn sileyteen kalanteroituna MTS-käsittely erottui edukseen useiden ominaisuuksien osalta.

Saatujen tuloksien liittäminen metallihihnakalanteroituun SC-paperiin ei tässä työssä ollut mahdollista.
Työssä osoitettiin MTS-laitteiston soveltuvan pitkänippikalanterointitutkimukseen luotettavien tulosten perusteella, joita on mahdollisuus hyödyntää tulevissa metallihihnakalanterointitutkimuksissa.
ED:2008-09-01
INSSI tietueen numero: 36123
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI