haku: @supervisor Laaksonen, Jorma / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kurimo, Eero Tapio
Työn nimi:Motion blur and signal noise in low light imaging
Liikehajonta ja signaalikohina matalan valaistuksen kuvantamisessa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:78      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tietojenkäsittelytieteen laitos
Oppiaine:Informaatiotekniikka   (T-61)
Valvoja:Laaksonen, Jorma
Ohjaaja:Lepistö, Leena
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6737   | Arkisto
Avainsanat:image quality
camera motion
motion blur
signal noise
digital photography
digital imaging
mobile imaging
kuvanlaatu
liiketärinä
liike-epäterävöityminen
signaalikohina
digitaalinen valokuvaus
digitaalinen kuvantaminen
mobiili kuvantaminen
Tiivistelmä (fin): Valotusaika on tärkein parametri digitaalisessa kuvantamisessa.
Liian lyhyellä valotusajalla kameran tuottama kuvasignaali hukkuu kameran virhelähteistä syntyvään signaalikohinaan.
Liian pitkällä valotusajalla kamera tai kuvan kohde saattaa liikkua liikaa valotusajan aikana aiheuttaen kuvanlaatua heikentävää liike-epäterävöitymistä.
Signaalikohina ja liike-epäterävöityminen ovat digitaalisen kuvantamisen kuvanlaadun suurimmat haittatekijät.
Molempia haittoja on tutkittu laajalti, mutta niiden suhteellisten vaikutusten vertailu on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää kohinan ja liike-epäterävöitymisen suhteelliset vaikutukset kuvanlaatuun.
Jos kohina ja epäterävöityminen voidaan mitata riittävän tarkasti, niiden avulla voisi arvioida kuvanlaatua automaattisesti.

Kuvanlaadun taustalla olevien syiden ymmärtämiseksi esitetään digitaalikameran toimintaperiaate, liike-epäterävöitymisen optiset syyt sekä digitaalikameran kohinalähteiden tekninen analyysi.
Lisäksi laadunkorjausmenetelmiä käsitellään lyhyesti.

Kohinan ja liike-epäterävöitymisen korrelaation kuvanlaadun kanssa selvittämiseksi kaikille kolmelle ilmiölle tulee olla mittaustapa.
Näillä mitataan vaihtelevilla valaistuksilla ja valotusajoilla luotuja testikuvia.
Testikuvia tutkimalla saadaan näytetyksi, että mitatulla kohinalla ja liikehajonnalla on selkeä negatiivinen yhteiskorrelaatio mitatun kuvanlaadun kanssa.

Lopuksi esitetään kaksi toteuttamiskelpoista menetelmää valotusajan optimointiin, sekä pohditaan tapoja menetelmien parantamiseksi.
ED:2008-12-01
INSSI tietueen numero: 36549
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI