haku: @supervisor Komonen, Markku / yhteensä: 164
viite: 9 / 164
| Tekijä: | Hilditch, Kai |
| Työn nimi: | Keilaniemen metroasema |
| Keilaniemi metro station | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri III (A-8) |
| Valvoja: | Komonen, Markku |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Huom: | muoto: kirja, planssit 12 kpl, pienoismalli |
| Tiivistelmä (fin): | Valitsin diplomityöni aiheeksi Keilaniemen metroaseman Länsimetron suunnittelutilanteen ajankohtaisuuden ja asemasuunnittelun mielenkiintoisuuden vuoksi. Olin aiemmin tutustunut metroasemien ja maanalaisten tilojen suunnitteluun vuonna 2002 työskennellessäni Kampin keskuksen projektissa linja-autoterminaalien, metron sisäänkäynnin, pysäköintitilojen ja matkakeskuksen suunnittelun parissa. Metroasema liiketiloineen ja liityntäpysäköinteineen on ollut diplomityöni tarkemman suunnittelun kohteena. Suunnittelutehtävää rajatessani valitsin kuitenkin lähtökohdaksi myös tulevaisuuden suunnitelmat mahdollisesta Karhusaarentien kattamisesta ja toimisto- ja asuinalueiden yhdistämisestä kannella, tornitalojen rakentamisesta metroaseman välittömään läheisyyteen, osin päälle, pysäköinnin toteuttamisen useampaan tasoon kannen alle, sekä uudet ajorata- ja liittymäkaavailut alueelle. Suunnitelmassani olen pyrkinyt ratkaisemaan kyseisten suunnitelmien yhteensovittamisen viitteellisesti metroasemasuunnittelun kanssa siten, että lopputuloksena olisi yhtenäinen aluetta kokoava ja keskeinen paikka saapumiseen ja lähtemiseen. Keilaniemen metroasema on kallioon louhittu tunneliasema. Asema on suunniteltu Länsimetron tavoitteita noudattaen ja automaattimetroa silmällä pitäen kahden vaunuparin mittaiseksi, 90 m asemaksi. Laituritasolla on kuitenkin huomioitu tilavarauksin myös tulevaisuudessa muutosten vuoksi mahdollinen ja nykyisen järjestelmän mukainen kolmen vaunuparin 135 m asema. Asemalaituri on yksilaivainen hallimainen tila, jossa metrorata ja laituri on erotettu toisistaan lasiseinin ja -ovin, turvaseinällä. Ylhäältä alas asti silkkipainotekniikalla kuvioidun turvaseinän rooli tilan hahmottamisessa korostuu metrojunan odottamisen eri aikoina. Odotettaessa metrojunaa valaistu lasiseinä kuvioineen häivyttää tummaksi maalatun tunnelin taakseen, jolloin koettava tila rajautuu itse lasiseiniin. Metrojunan saapuessa asemalle sen sisätilan voimakas valo läpäisee lasiseinän ja tilan luonne muuttuu laituri- ja rata-alueeksi. Laiturialueen keskellä on neljä lasihissiä, jotka johtavat suoraan liityntäpysäköintiin sekä katu- ja kansitason aulatiloihin. Molemmissa päissä olevista avarista liukuporrastiloista on näkymä katutason suurien ikkunapintojen kautta ympäristöön. Liukuporrastilojen kautta saadaan myös tuotua luonnonvaloa laituritasolle. |
| Tiivistelmä (eng): | Because of the current planning situation of the Länsimetro and my interest in the design of stations I chose Keilaniemi metro station as the topic of my master's thesis. Previously I was acquainted with planning underground premises while working on the bus terminal, metro entrance, travel centre and parking facilities in the Kamppi Centre project. The metro station, with its shops, businesses, technical premises and connecting traffic parking, is the main topics of my thesis. When demarcating the scope of the project I also chose to outline plans for covering parts of Karhusaarentie with a deck in order to join the region's living and office areas together, locating high-rise buildings in the same area as the metro station, below-deck parking, and Keilaniementie and the future plans for road and traffic connections in the area. In the plan my aim has been to fuse all functions together into the metro station, so that the final outcome would be a coordinated place for travel to and from Keilaniemi. The Keilaniemi metro station is a tunnel station dug into the bedrock. It has been planned so as to follow the overall objectives of the Länsimetro project. The station is fitted with an automated metro system and is thus shorter (90 m, 2 metro carts) than the present system. Even so there is a spatial reserve for the present system in case there is a need for changes in the future (135 m, 3 metro carts). The platform is a single station half with safety walls, glass walls and doors that separate the waiting area from the railtracks. The whole glass wall is treated with silk screening in order to make the rail tracks seem to disappear from the site while waiting and thus limiting the space to the glass walls. When the metro train arrives its interior lighting penetrates the glass making it look transparent again. There are 4 elevators with glass walls in the centre of the platform that leading directly to the connection traffic, street and deck levels. There are spacious escalator rooms at both ends of the platform from which there are views to the surroundings through street-level glass windows. Natural lighting is also brought down to the platform level via escalator shafts. At the street level the station connects through the ticket halls to the central lobby of shops and business areas. On the deck level there is a connection to an open cafeteria island and a restaurant above that. The street-level glass windows and especially the glass roof provide a view towards the high-rises. The central hall is also suitable for waiting for commuter transport, buses and taxis. |
| ED: | 2010-07-16 |
INSSI tietueen numero: 39982
+ lisää koriin
INSSI