haku: @keyword theatre / yhteensä: 7
viite: 4 / 7
Tekijä:Welin, Okko
Työn nimi:Digitaaliset tehosteet oopperataiteessa - tapaus Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisjuhlaooppera
Digital effects in opera - Case study of Opera for 100th Anniversary of Helsinki University of Technology
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:115 + [7]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaine:Vuorovaikutteinen digitaalinen media   (T-111)
Valvoja:Takala, Tapio
Ohjaaja:Takala, Tapio
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201203131537
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:digital effects
interactive
performing arts
dramatic art
theatre
opera
virtual scenography
digital media
avatar
performance animation
motion capture
digitaaliset tehosteet
vuorovaikutteinen
esiintymistaide
näyttämötaide
teatteri
ooppera
virtuaalinen scenografia
lavastus
digitaalinen media
avatar
esimerkkipohjainen animointi
liikemallinnus
Tiivistelmä (fin): Näyttämötaiteissa on aina käytetty tehosteita voimistamaan illuusiota esitysmaailmasta ja luomaan elämyksiä.
Nykyisin oopperatuotannossa käytetyt esitallennetut digitaaliset tehosteet eivät mukaudu esityksen etenemiseen, joka nojaa musiikin kulkuun ja esiintyjien toimintaan.
Tässä tutkimuksessa etsittiin keinoja luoda esitykseen luontevasti sopivia visuaalisia tehosteita.

Tosiaikaisella tietokonegrafiikalla voidaan luoda vuorovaikutteisia tehosteita, joiden ajoitus ja kehitys voidaan ohjata esityksen aikana.
Tehosteita voi ohjata tehostemies tai automaattinen seurantajärjestelmä, joka seuraa esimerkiksi esiintyjiä, rekvisiittaa tai musiikin piirteitä.
Tehosteet voidaan esittää osana lavastusta tai omana kokonaisena virtuaalisena lavastuksena.
Nykyaikaisilla kuluttajatason grafiikkakiihdyttimillä voidaan korjata projisoitava kuva näkymään oikein lähes millä tahansa näyttämön pinnalla.

Tutkimuksen kokeellinen osa tehtiin osana Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisjuhlaoopperaa Ihmiskunnan Rakastajat, johon toteutettiin virtuaalinen lavastus yhdessä taiteellisen ryhmän kanssa sekä virtuaalisen lavastuksen vaatima tekninen ympäristö.
Virtuaalilavastuksen sekä tehosteiden onnistumista arvioitiin katsojakyselyllä ja ohjaajan haastattelulla.
Myös teknisten ratkaisujen toimivuutta arvioitiin.

Oopperan tuotantoprosessin ongelmien vuoksi vain osa tehosteista oli vuorovaikutteisia.
Näyttelijöiden kasvoilta tosiaikaisesti tehty liikemallinnus ohjasi kahta avataria.
Avatartehosteet eivät kuitenkaan tuoneet esitykseen taiteellista lisäarvoa, koska niiden toteutus ei vastannut laadullisia tavoitteita.
Kahta muuta vuorovaikutteista tehostetta ohjasi tehostemies graafisen käyttöliittymän kautta.
Tehostemies ajoitti ja sääti vettä esittävän tehosteen toimintaa, ja loppukohtauksessa hän valitsi sekä ajoitti kuvasarjoja kohtauksen tunnelmaan.
Molempia tehosteita kehuttiin hienoiksi ja taiteellista lisäarvoa tuoviksi.
Esitallennetut tehosteet keräsivät jonkin verran kritiikkiä ajoituksen rajoitteiden ja visuaalisen näyttävyyden osalta.

Tutkimuksessa ilmeni tehosteiden vuorovaikutteisuudella olevan kysyntää sekä potentiaalia oopperatuotannossa, joskin tehostemiehen ohjaus olisi täyttänyt vuorovaikutustarpeen useimmissa produktioon visioiduissa tehosteissa.
Tiivistelmä (eng): Effects have long been used in performing arts as a means to intensify the narrative and to create spectacle.
Pre-recorded digital effects used in opera today do not adapt to the progression of music neither to the performers' actions.
The objective of this master's thesis is to find methods to create effects that are a natural part of a performance.

Real-time computer graphics can be used to create interactive effects.
These effects can be controlled during the performance by an effects operator or automatic monitoring systems which follow the actors, props or features of the music.
The effects can be used to augment the physical set or to form the whole set.
Projected effects can be corrected with modern consumer-grade graphics accelerators to appear properly on almost any surface of the stage.

The practical part of the thesis was realized as part of an opera for the 100th anniversary of Helsinki University of Technology.
The opera implemented interactive virtual scenography in collaboration with the artistic crew made possible by a designed technical environment.
The assessment of the artistic significance of the effects was based on polling the audience and interviewing the director.
Technical solutions were evaluated by the author.

Due to problems in the development process of the opera, only some of the effects were interactive.
Real-time motion capture data of actors' facial gestures were used to control two avatar figures.
The avatar effects did not bring any value to the opera because their quality was inadequate.
Two other effects were controlled by the effects operator through a graphical interface.
For a water-like effect the operator controlled the timing and rippling intensity to match the actors' movements.
For the final scene, the operator selected and controlled the timing of image sequences to accommodate the changing mood of the scene.
These two effects were successful in bringing some artistic value to the opera through interaction.
The pre-recorded effects were criticized for dull looks and a lack of precise timing.

The study revealed that there is potential and a definite call for interactive effects in the opera art.
However, in many cases for visual effects, the operator would have been enough to make the effects conform to the performance.
ED:2010-09-02
INSSI tietueen numero: 40396
+ lisää koriin
INSSI