haku: @keyword metro / yhteensä: 20
viite: 4 / 20
Tekijä:Suomalainen, Anni
Työn nimi:Kävelyetäisyys metroasemalle
Walking distance to a metro station
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:67+22      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Liikenne- ja tietekniikka   (R3004)
Valvoja:Luttinen, Tapio
Ohjaaja:Sundell, Laura
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201412033091
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:walking distance
metro
kävelymatka
liityntäliikenne
metro
kävelyetäisyys
Tiivistelmä (fin):Joukkoliikenteen suunnitteluohjeissa ja muussa joukkoliikennettä käsittelevässä kirjallisuudessa mainitaan usein maksimikävelymatkoja joukkoliikennepysäkeille.
Ohjeissa ei kuitenkaan yleensä kerrota, millä perusteella mikäkin matka on määritelty.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metron liityntämatkojen osalta, kuinka pitkiä matkoja matkustajat ovat todellisuudessa valmiita kävelemään.
Yleisesti on tiedossa, että luotettavalle ja tiheästi liikennöivälle joukkoliikennevälineelle - esimerkiksi metrolle - ollaan valmiita kävelemään pidempiä matkoja kuin harvemmin liikennöiville tai vähemmän luotettaville joukkoliikennevälineille.
Tutkimus keskittyykin ainoastaan Helsingin metroon, mutta tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä esimerkiksi Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen ja runkobussilinjoille.
Periaatteellisella tasolla tutkimus tuotti arvokasta tietoa myös kävelymatkojen tutkimisesta yleisesti.
Tutkimuksessa selvitettiin matkustajien kävelemiä matkoja Helsingin seudun liikkumistutkimusten aineistosta sekä toteutettiin erillinen kyselytutkimus viidellä helsinkiläisellä metroasemalla.
Myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustuttiin perusteellisesti.
Tutkimusprosessin edetessä kävi ilmi, etteivät toteutuneet kävelymatkat kerro juurikaan matkustajien kävelyvalmiudesta, vaan ne kuvastavat todennäköisesti enimmäkseen metron ympäristön maankäyttöä ja alueen muuta liikennetarjontaa.
Eräänä tutkimuskysymyksenä oli selvittää se, mitä tilastollista tunnuslukua tarkastelemalla toteutuneista kävelymatkoista saadaan selvitettyä se, kuinka pitkiä matkoja jokin sopiva osa matkustajista on valmiita kävelemään.
Koska toteutuneilla kävelymatkoilla ja matkustajien kävelyvalmiudella ei havaittu olevan suoraa yhteyttä, ei tilastollisen tunnusluvun määrittämistä pidetty lopulta tarkoituksenmukaisena.
Helsingin seudun liikkumistutkimuksen aineistossa metron liityntäkävelymatkoissa kuitenkin havaittiin nopea määrän väheneminen noin 600-700 metrin linnuntie-etäisyydellä kaikista metroasemista, ja taitteen oletettiin johtuvan siitä, että kyseisellä etäisyydellä matkustajat joko siirtyvät muiden liityntäliikennemuotojen käyttöön tai korvaavat koko metromatkansa jollakin muulla kulkumuodolla.
Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyssä kyselytutkimuksessa metromatkustajia pyydettiin muun muassa arvioimaan oma maksimikävelymatkansa metroasemalle.
Vastausten mediaani oli 1000 metriä.
Kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden, teoreettisten laskelmien ja edellä mainitun aineiston pohjalta voidaan arvioida, että keskivertometromatkustaja on valmis kävelemään noin 900-1000 metrin matkan metroasemalle.
Tiivistelmä (eng):Transit planning guidelines and other literature often state distances that passengers are willing to walk to a transit stop.
However, the grounds of these distances are rarely described.
The objective of this thesis was to find out what the acceptable walking distance would be to a metro station.
It is widely recognized that passengers accept longer walking distances when they are using rapid transit instead of regional buses, reasons for that being for example shorter headways and better reliability.
This research concentrates on the metro in Helsinki, but the results are likely to be useful among other transit modes and in other cities as well.
Some of the discoveries can even be useful among the research of walking distances in general.
The main research methods in this thesis were the Helsinki region transportation survey from 2008 and 2012 and a tailor-made survey that was conducted on 5 metro stations in Helsinki in spring 2014.
A broad literature study was also carried out.
During the research process it became clear that studying the distances of the revealed walking trips does not really provide information on how far the passengers are willing to walk, but rather describes the land use and other transportation possibilities around the metro station.
One research question was to find out which statistical variable of the revealed walking distances would best represent the acceptable walking distance.
As no direct connection between the revealed and the acceptable distances was detected, naming the statistical variable was found insignificant.
However, in the Helsinki region transport survey data a dramatic decrease in the amount of walking distances was found on 600-700 meter bee line distance from the station.
The phenomenon was reasoned to be a sign of passengers finding another transportation method either to the metro station or for the whole trip.
In the tailor-made survey the passengers were asked to evaluate the longest acceptable walking distance to the metro station.
The mean answer was 1000 meters.
Based on the literature study, interviewing of experts, theoretical calculations and the data described above, it can be estimated that an average passenger is ready to walk 900-1000 meters to a metro station.
ED:2014-12-21
INSSI tietueen numero: 50176
+ lisää koriin
INSSI