haku: @supervisor Luttinen, Tapio / yhteensä: 71
viite: 3 / 71
| Tekijä: | Ridanpää, Mika |
| Työn nimi: | Kiertoliittymien välityskyky |
| Roundabout capacity | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2016 |
| Sivut: | 145 s. + liitt. 35 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Liikenne- ja tietekniikka (R3004) |
| Valvoja: | Luttinen, Tapio |
| Ohjaaja: | Enberg, Åsa ; Ojala, Virpi |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201605262263 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 3866 | Arkisto |
| Avainsanat: | two-lane roundabout critical gap capacity analytical calculation methods follow-up time minimum headway kaksikaistaiset kiertoliittymät välityskyky kriittinen aikaväli seuranta-aikaväli purkautumisaikaväli analyyttiset menetelmät |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä on tutkittu kiertoliittymien välityskykyä maastomittausten sekä suomalaisen, hollantilaisen, tanskalaisen, yhdysvaltalaisen ja saksalaisen välityskyvyn laskentamenetelmän avulla. Myös välityskyvyn määrittämisessä tarvittavat parametrit eli kriittinen aikaväli, purkautumisaikaväli ja kiertävän liikenteen minimiaikaväli pyrittiin estimoimaan maastomittausten avulla. Maastomittauskohteina oli kolme osittain kaksikaistaista ja kaksi yksikaistaista kiertoliittymää. Mittausmenetelmänä käytettiin videokuvausta. Kuvauksia tehtiin sekä aamu- että iltaruuhkassa syys-lokakuussa vuosina 2014 ja 2015. Aineistoa videokuvauksista käsiteltiin aamuruuhkista noin 1-2,5 tuntia ja iltaruuhkista noin 1-3,5 tuntia per liittymä. Vain kolmessa tutkimuskohteessa välityskyky saavutettiin ja mittaushavaintoja saatiin välityskykyvertailuun. Eri laskentamenetelmillä saatuja välityskykyarvioita verrattiin mitattuun liikennemäärään. Tanskalainen menetelmä yliarvioi ja muut tutkitut menetelmät aliarvioivat välityskykyä. Kriittiselle aikavälille arvioitiin estimaatteja suurimman uskottavuuden (maximum likelihood) ja Raffin menetelmällä. Arvot olivat 2,5-3,0 s. Purkautumisaikavälille saadut arvot olivat 1,9-2,4 s. Kiertävän liikenteen minimiaikavälin arvolle saatiin estimaatti kahdella eri tavalla. Toisella tavalla arvoksi jouduttiin asettamaan 1,8 s, sillä mittaushavainnot eivät sopineet M3-jakaumaan riittävän hyvin. Toisella tavalla arvoksi optimoitiin numeerisesti 1,5-1,8 s. Mittaushavainnoista tehtyjen tarkastelujen perusteella suomalaista laskentamenetelmää käytettäessä kriittiselle aikavälille suositellaan arvoa 3,3 s yksikaistaisille kiertoliittymille. Osittain kaksikaistaisille kiertoliittymille suositellaan arvoa 3,4-3,5 s ulommalle kiertävälle kaistalle ja silloin, kun kiertäviä kaistoja on yksi. Sisemmälle kiertävälle kaistalle suositellaan arvoa 3,2-3,3 s. Tulosten perusteella purkautumisaikaväli voidaan laskea suomalaisessa menetelmässä olevalla kaavalla molemmille tutkituille kiertoliittymätyypeille. Kiertävän liikenteen minimiaikavälille voidaan myös laskea arvo käyttämällä suomalaisen menetelmän yhtälöä. Osittain kaksikaistaisissa kiertoliittymissä lasketusta arvosta voidaan vähentää 0,2 s. Nyt tutkitut osittain kaksikaistaiset kiertoliittymät olivat toimivuudeltaan hyviä ja luonnollisesti välityskyvyltään parempia kuin yksikaistaiset kiertoliittymät. |
| Tiivistelmä (eng): | This research studied the capacity of roundabouts by using measured data and Finnish, Dutch, Danish, American and German capacity calculation methods. The parameters used in these methods were also estimated from the measured data. These parameters are critical gap, follow-up time and the minimum headway of the circulating traffic. Data were measured from five roundabouts. Three of which are partly two-lane and two of which are one-lane roundabouts. The field measurements were done by video recording. The video material was filmed in September and October in 2014 and 2015. From the morning rush 1-2,5 hours of material was used and from the evening rush 1-3,5 hours was used from every leg of every roundabout studied. The data that were usable in capacity comparison were successfully collected from three of the studied roundabouts. This data were compared with the estimations provided by the calculation methods. The Danish calculation method was overestimating the capacity while the other studied methods underestimated the capacity. Estimate for the critical gap was calculated by using maximum likelihood and Raff's methods. Results were 2,5-3,0 s. The follow-up time was 1,9-2,4 s. The minimum headway of the circulating traffic was chosen (in M3-distribution method) to 1,8 s because the gathered data weren't steady enough. By using simultaneous numerical estimation results were 1,5-1,8 s. The calculations made from the gathered data showed that if the Finnish method is used, 3,3 s is suitable value for critical gap in one-lane roundabouts. For the partly two-lane roundabouts 3,4-3,5 s can be used for one (only) circulating lane and outer circulating lane. For the inner circulating lane 3,2-3,3 s can be used. The follow-up time can be calculated by using the equation in the Finnish method and this can be done to both studied roundabout types. The minimum headway of the circulating traffic can be calculated by the Finnish method, but in partly-two lane roundabouts result can be decreased by 0,2 seconds. In this study the partly two-lane roundabouts were good in the term of functionality and obviously their capacity was better than the capacity of one-lane roundabouts. |
| ED: | 2016-05-29 |
INSSI tietueen numero: 53681
+ lisää koriin
INSSI