search query: @author Kortelainen, Petteri / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author:Kortelainen, Petteri
Title:Saostumat ja talkin käyttö niiden hallinnassa
Publication type:Master's thesis
Publication year:1998
Pages:47      Language:   fin
Department/School:Puunjalostustekniikan osasto
Main subject:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Supervisor:Gullichsen, Johan
Instructor:
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark P80     | Archive
Abstract (fin):Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin saostumien komponentteja, saostumia ja saostumien hallintaa.
Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia pihkan ja talkin käyttäytymistä käyttäen Vibromixer-laitetta.
Vibromixer-laitteella saadaan aikaan erittäin voimakkaat leikkausvoimat, jolloin pihka reagoi ja muodostuu agglomeraatteja.

Tarttuvia saostumia yritettiin ensin aikaansaada käyttämällä TMP-suodosta.
Siitä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan tarttumaan mitattavia määriä saostumia.
TMP-suodosta yritettiin myös konsentroida, mutta laihoin tuloksin.
TMP-suodoksen pihkan huono tarttuvuus johtunee hemiselluloosien stabiloivasta vaikutuksesta.

Synteettisellä pihkalla pystyttiin sen sijaan saamaan aikaan tarttuvia saostumia.
Saostuminen oli erittäin voimakasta korkeassa pH:ssa ja matalissa lämpötiloissa.
Kokonaisuudessaan tämän diplomityön merkittävin havainto oli talkin voimakas vaikutus agglomeraatteihin varsinkin korkeissa pH:issa.
Talkilla lienee saostumien torjunnassa kuitenkin useita toimintamekanismeja.
Talkki adsorboi kolloidista pihkaa matalissa pH:issa.
Kolloidisen pihkan adsorptio ei ole kuitenkaan suuri, joten talkin ominaisuudet matalissa pH:issa perustunevat kuitenkin muihin ilmiöihin.
Vaahdonestoaineet lisäävät usein saostumista ja vaahdonestoaineita talkki adsorboi erittäin tehokkaasti.
Näin talkki pienentää prosessin vaahdonestoainekuormaa.
Korkeassa pH:ssa talkki taas toimii adsorboimalla agglomeraatteja ja tekemällä ne vähemmän tarttuviksi ja paremmin retentoituviksi.
Liuenneiden pihkakomponenttien adsorptiota ei myöskään voi sulkea pois.
Talkkipinnat ovat luonnostaan liukkaita ja talkin ja saostumien muodostamat partikkelit eivät tartu prosessissa yhtä herkästi kuin vapaat saostumapartikkelit.
Talkki voi myös peittää suurten saostumapartikkelien pinnan niin, että saostumien kasvu hidastuu tai estyy.

Talkin teho tarttuvien saostumien hallinnassa paperikoneilla perustunee merkittävässä määrin talkin häiriöaineretentiota parantavaan vaikutukseen.
Samalla kun talkki adsorboi pinnalleen häiriöaineita, häiriöeineiden määrät vesissä eivät kumuloidu ja häiriöaineiden aiheuttamat ongelmat lievenevät.
Talkkia saostumien hallinnassa voisikin olla selvästi nykyistä enemmän syytä käsitellä yhtenä retentiojärjestelmän osana eikä vain erillisenä pihkantorjunta-aineena.
Talkki on paperinvalmistusprosessissa käyttäytymiseltään sekä täyteaine että myös häiriöaineiden ja varsinkin saostumien retentiota parantava partikkeli
ED:1998-06-18
INSSI record number: 13308
+ add basket
« previous | next »
INSSI