search query: @author Kortelainen, Petteri / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Kortelainen, Petteri |
Title: | Saostumat ja talkin käyttö niiden hallinnassa |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1998 |
Pages: | 47 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Gullichsen, Johan |
Instructor: | |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark P80 | Archive |
Abstract (fin): | Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin saostumien komponentteja, saostumia ja saostumien hallintaa. Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia pihkan ja talkin käyttäytymistä käyttäen Vibromixer-laitetta. Vibromixer-laitteella saadaan aikaan erittäin voimakkaat leikkausvoimat, jolloin pihka reagoi ja muodostuu agglomeraatteja. Tarttuvia saostumia yritettiin ensin aikaansaada käyttämällä TMP-suodosta. Siitä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan tarttumaan mitattavia määriä saostumia. TMP-suodosta yritettiin myös konsentroida, mutta laihoin tuloksin. TMP-suodoksen pihkan huono tarttuvuus johtunee hemiselluloosien stabiloivasta vaikutuksesta. Synteettisellä pihkalla pystyttiin sen sijaan saamaan aikaan tarttuvia saostumia. Saostuminen oli erittäin voimakasta korkeassa pH:ssa ja matalissa lämpötiloissa. Kokonaisuudessaan tämän diplomityön merkittävin havainto oli talkin voimakas vaikutus agglomeraatteihin varsinkin korkeissa pH:issa. Talkilla lienee saostumien torjunnassa kuitenkin useita toimintamekanismeja. Talkki adsorboi kolloidista pihkaa matalissa pH:issa. Kolloidisen pihkan adsorptio ei ole kuitenkaan suuri, joten talkin ominaisuudet matalissa pH:issa perustunevat kuitenkin muihin ilmiöihin. Vaahdonestoaineet lisäävät usein saostumista ja vaahdonestoaineita talkki adsorboi erittäin tehokkaasti. Näin talkki pienentää prosessin vaahdonestoainekuormaa. Korkeassa pH:ssa talkki taas toimii adsorboimalla agglomeraatteja ja tekemällä ne vähemmän tarttuviksi ja paremmin retentoituviksi. Liuenneiden pihkakomponenttien adsorptiota ei myöskään voi sulkea pois. Talkkipinnat ovat luonnostaan liukkaita ja talkin ja saostumien muodostamat partikkelit eivät tartu prosessissa yhtä herkästi kuin vapaat saostumapartikkelit. Talkki voi myös peittää suurten saostumapartikkelien pinnan niin, että saostumien kasvu hidastuu tai estyy. Talkin teho tarttuvien saostumien hallinnassa paperikoneilla perustunee merkittävässä määrin talkin häiriöaineretentiota parantavaan vaikutukseen. Samalla kun talkki adsorboi pinnalleen häiriöaineita, häiriöeineiden määrät vesissä eivät kumuloidu ja häiriöaineiden aiheuttamat ongelmat lievenevät. Talkkia saostumien hallinnassa voisikin olla selvästi nykyistä enemmän syytä käsitellä yhtenä retentiojärjestelmän osana eikä vain erillisenä pihkantorjunta-aineena. Talkki on paperinvalmistusprosessissa käyttäytymiseltään sekä täyteaine että myös häiriöaineiden ja varsinkin saostumien retentiota parantava partikkeli |
ED: | 1998-06-18 |
INSSI record number: 13308
+ add basket
« previous | next »
INSSI