search query: @keyword green liquor impregnation / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Kuusisto, Petteri |
Title: | Modernin jatkuvatoimisen keiton optimointi laboratoriomitassa |
Laboratory scale optimization of a modern continuous digester | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2002 |
Pages: | iv + 67 s. + liitt. 12 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Tikka, Panu |
Instructor: | Haakana, Ari |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 870 | Archive |
Keywords: | alkali profile continuous cooking green liquor impregnation laboratory simulation alkaliprofiili jatkuvatoiminen keitto laboratoriosimulointi viherlipeäimeytys |
Abstract (fin): | Tämän työn tavoite oli tehdä laboratoriokeittomalli modernista mustalipeäimeytyksellä varustetusta jatkuvatoimisesta tehdaskeitosta. Keittomallin avulla oli myös tarkoitus tutkia keitto-olosuhteiden muutosten vaikutusta massan ominaisuuksiin. Työ tehtiin laboratoriosyrjäytyseräkeittimellä. Keittovaiheiden välillä tehtiin syrjäytys. Syrjäytetyt lipeät kierrätettiin keittosarjassa seuraavaan keittoon. Keittosarja koostui 4 - 6 keitosta, kunnes syrjäytettyjen lipeiden alkalikonsentraatiot peräkkäisissä keitoissa vastasivat toisiaan. Jokainen keittosarja vastasi yhtä koepistettä. Laboratoriokeitossa lämpötilat, viiveet ja alkalikonsentraatiot saatiin toteutettua varsin hyvin tehdaskeittoa vastaavasti. Myös valkaisemattoman massan ominaisuudet olivat tehdas- ja laboratoriomassassa hyvin samanlaiset. Tehdasmassan jauhautuminen oli huomattavasti laboratoriomassaa hitaampaa. Repäisylujuus vakiovetolujuudessa oli tehdasmassassa laboratoriomassa pienempi, mutta tämä johtui pääasiassa huonommasta jauhautuvuudesta. Keitto-olosuhteita muuttamalla havaittiin imeytyksen alkalikonsentraation ja/tai lämpötilan laskulla rejektin määrää hiukan lisäävä vaikutus. Myötävirtakeittovaiheen alkalikonsentraation nostolla havaittiin selvä negatiivinen vaikutus viskositeettiin ja selvät positiiviset vaikutukset valkaisemattoman massan vaaleuteen ja jauhetun massan repäisylujuuteen. Vastavirtakeittovaiheen alkalikonsentraation nostolla ja viherlipeän käytöllä imeytyksessä havaittiin myös joitain positiivisia vaikutuksia massan ominaisuuksiin. Tässä työssä tehdyllä kemiallisella simuloinnilla ei kaikkia massan ominaisuuksia saatu toteutumaan tehdaskeiton mukaisesti. Tämän vuoksi myös laboratoriossa havaittujen keittomuuttujien vaikutus ei tehdaskeitossa välttämättä ole sama kuin laboratoriossa. Toisaalta taas laboratoriokeittomallissa toteutetut suuretkaan olosuhdemuutokset eivät aiheuttaneet kuin pieniä eroja massan ominaisuuksissa. Voidaan siis tässä tapauksessa ajatella keittokemian tuoman parannuspotentiaalin massan ominaisuuksiin olevan varsin pieni. |
ED: | 2002-01-30 |
INSSI record number: 18232
+ add basket
« previous | next »
INSSI