search query: @keyword cooking potential / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Vehmas, Mari |
Title: | Imeytyksen antama keittopotentiaali sulfaattikeitossa |
Cooking potential of impregnation in sulphate pulping | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2003 |
Pages: | 78 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Tikka, Panu |
Instructor: | Määttänen, Marjo ; Enqvist, Eric |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 527 | Archive |
Keywords: | impregnation penetration vapour-phase pulping cooking potential imeytys penetraatio höyryfaasikeitto keittopotentiaali |
Abstract (fin): | Tämän työn tavoitteena oli selvittää laboratoriomittakaavan imeytyslaitteistolla eri tehdasmäntyhakkeiden penetroitumista ja höyryfaasikeittoja suorittamalla imeytyksen antamaa keittopotentiaalia. Työssä perehdyttiin hakkeiden ilmanpoiston, imeytyspaineen, imeytyslämpötilan ja imeytyslipeän alkalipitoisuuden vaikutuksiin hakkeiden penetroitumisprosessissa. Lisäksi selvitettiin, minkälainen delignifiointiaste on mahdollista saavuttaa pelkästään imeytyksessä hakkeen sisään saadulla alkalilla. Imeytystavan, alkaliannoksen, höyryfaasikeiton lämpötilan ja keittoajan yhteisvaikutuksia keitetyn massan laatuun analysoitiin saannon, rejektin määrän ja massan ligniinipitoisuuden avulla. Kirjallisuusosassa tutustuttiin puun rakenteeseen, puun ja hakkeiden tiheyksiin sekä puun kemialliseen koostumukseen. Käsiteltiin puun hiilihydraattien ja ligniinin reaktioita sekä alkalin kulutusta ja alkaliannoksen vaikutuksia sulfaattikeitossa. Kirjallisuuskatsauksen loppuosassa tarkasteltiin hakkeiden imeytystä ja penetraatioon vaikuttavia seikkoja sekä käytiin läpi höyryfaasikeiton ominaisuuksia ja vaikutuksia massan ominaisuuksiin. Imeytyskokeissa havaittiin, että paineen nosto imeytyksessä sekä nopeuttaa penetroitumista että nostaa lopullista penetraatioastetta. Ilma puun kapillaareissa puristuu enemmän korkeamman paineen vaikutuksesta. Höyrytyksen penetraatiota parantava vaikutus havaittiin ilmeiseksi. Imeytyslipeän lämpötilan kasvaessa penetraatioaste kasvaa ja se saavutetaan nopeammin. Sahahake penetroituu paremmin kuin kuitupuu. Valkolipeää imeytyy enemmän hakkeeseen kuin vahvistettua kuumamustalipeää. Tähän vaikuttavat mm. lipeiden erilaiset viskositeetit ja kuumamustalipeän sisältämät orgaaniset molekyylit. Lipeästä ja haketyypistä riippuen tehollisen alkalin pitoisuus vaihtelee puun sisällä. Pelkällä imeytyksessä hakkeeseen saatavalla alkalilla voidaan saavuttaa höyryfaasikeiton jälkeen kappataso 30 ja jopa hieman matalampikin. Tällöin imeytysolosuhteiden täytyy olla optimaaliset. Hakkeiden höyrytys ennen imeytystä on välttämätön. Havaittiin, että imeytyspaineen on oltava suuri, mieluiten noin 9 bar. Korkealla imeytyspaineella ja -lämpötilalla sekä höyrytyksellä voidaan parantaa massan tasaisuutta eli pienentää rejektin määrää. H-tekijä malli toimii höyryfaasikeitossa paremmin korkeammilla EA-annoksilla kuin alhaisemmilla annoksilla. |
ED: | 2003-12-04 |
INSSI record number: 20170
+ add basket
« previous | next »
INSSI