search query: @keyword wet paper / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Peuhkurinen, Antti |
Title: | Laboratory-scale analysis of wet paper rheology |
Märän paperin reologian tutkimus laboratorio-mittakaavassa | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 98+ Language: eng |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Paperitekniikka (Puu-21) |
Supervisor: | Paulapuro, Hannu |
Instructor: | Tanaka, Atsushi |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 507 | Archive |
Keywords: | wet paper rheology tensile stiffness creep wet runnability märkä paperi reologia viruminen vetojäykkyys märkäajettavuus |
Abstract (fin): | Työn tavoitteena oli kehittää työmenetelmä märän paperin lujuuden ja ajettavuuden arvioimiseen laboratorio-mittakaavassa. Tavoitteena oli myös etsiä paperin raaka-aineita ja kemikaaleja, joilla on positiivinen vaikutus märän paperin vetojäykkyyteen ja virumaan. Laboratorio-mittauksista saadut tulokset ovat hyödyllisiä arvioitaessa paperikoneen ajettavuutta puristin- ja kuivatusosan välillä. Sekä pintajännitysvoimat että kuitusegmenttien aktivaatio vahvistavat märkää paperirataa. Märässä paperissa sitoutuminen tapahtuu pääasiassa pintajännitysvoimien välityksellä, jotka vetävät kuituja lähemmäksi toisiaan paperin kuivuessa. Pintajännitysvoimat antavat märälle paperille sen vetolujuuden. Kuitusegmentit aktivoituvat, kun paperi kuivuu jännityksen alla eli kun kuivumiskutistuma on estetty. Aktivoitumisessa kiharaiset kuitusegmentit suoristuvat mahdollistaen suuremman kuormituksen. Aktivoitumisen vaikutukset paperin vetojäykkyyteen olivat nähtävissä tässä tutkimuksessa. Hienoaine vaikuttaa paperimassan ja paperin ominaisuuksiin. Hienoaine parantaa mm. sidosmuodostumista, aktivoitumista ja lisää sitoutumispinta-alaa. Hienoaines kasvattaa märän kuituverkoston pintajännitysvoimia, jotka parantavat kuitujen sitoutumiskykyä. Vetojäykkyys- ja virumamittaukset eri kosteuspitoisuuksissa tehtiin KCL Elviira -koelaitteella. Näytteet valmistettiin mekaanisesta massasta (TMP) ja armeerausmassana käytettiin mäntysellua (KP). Laboratoriokokeet koostuivat osioista A ja B. A-osiossa, parametreiksi valittiin TMP:n ja KP:n hienoainepitoisuudet sekä KP:n jauhatusaste. B-osiossa, testattiin kuutta eri kemikaalia, joilla oli erilainen vaikutusmekanismi märkälujuuteen. Märät koearkit valmistettiin dynaamisella arkkiformerilla. A-osiossa, sekä TMP- että KP-hienoaine paransivat (lyhyempi venymä) märän paperin virumisominaisuutta. Myös pelkästä TMP:stä valmistettu paperi antoi hyviä tuloksia, mutta KP:n lisäyksellä tai jauhatuksella ei havaittu olevan vaikutusta virumaan tai vetojäykkyyteen. B-osiossa, kemikaalit, joilla oli suuri varaustiheys tai kyky muodostaa kovalenttisia sidoksia, paransivat eniten märän paperin virumaa (lyhyempi venymä). Erityisesti virumamittauksista saadut tulokset olivat käyttökelpoisia märän paperin käyttäytymisen arvioimiseen. |
ED: | 2006-12-07 |
INSSI record number: 32728
+ add basket
« previous | next »
INSSI