search query: @keyword muovisubstraatti / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Miettunen, Kati |
Title: | Loss mechanisms and optimization of dye-sensitized solar cells deposited on stainless steel substrates |
Ruostumattomalle teräkselle valmistetun väriaineherkistetyn aurinkokennon häviömekanismit ja optimointi | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 78 Language: eng |
Department/School: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Main subject: | Ydin- ja energiatekniikka (Tfy-56) |
Supervisor: | Lund, Peter |
Instructor: | Toivola, Minna |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TF80 | Archive |
Keywords: | dye-sensitized solar cell stainless steel substrate plastic substrate gel electrolyte väriaineherkistetty aurinkokenno ruostumaton teräs -substraatti muovisubstraatti geeli elektrolyytti |
Abstract (fin): | Tämä tutkimus keskittyy väriaineherkistettyihin aurinkokennoihin, joilla on yksinkertaisista valmistusmenetelmistä johtuen alhaisemmat valmistuskustannukset verrattuna moniin perinteisempiin aurinkokennotekniikoihin. Väriainekennojen rakentaminen metalli- ja muovisubstraateille on eräs keino vähentää kustannuksia entisestään. Tämä työ keskittyy ruostumattomaan teräkseen, sillä sen on havaittu olevan yksi stabiileimmista metallisubstraateista. Valoelektrodien rakentaminen muoville on ongelmallista, koska ne eivät kestä tavanomaista, 450-500 °C suoritettavaa sintrausprosessia. Toisin kuin muovit, ruostumaton teräs voidaan sintrata. Lisäksi ruostumaton teräs tarjoaa tukevamman alustan TiO2-kerrokselle tehden kennosta kestävämmän. Tämän vuoksi ruostumatonta terästä käytettiin valoelektrodin substraattina ja muovia vastaelektrodin substraattina. Geelielektrolyyttejä käytettiin perinteisten neste-elektrolyyttien sijaan parantamaan kennon stabiiliutta entisestään. Tämän työn tarkoituksena oli häviömekanismien määritys eri komponenteissa ja kennon suorituskyvyn parantaminen. Ensinnäkin tutkittiin varauksensiirtoa eri kennokomponenteissa. Toiseksi tarkasteltiin optisia häviöitä, sillä teräsvaloelektrodin tapauksessa valon täytyy tulla kennoon vastaelektrodin puolelta, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että vastaelektrodi ja elektrolyytti varjostavat valoelektrodia. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan kennokomponenttien mukaan: valoelektrodi, elektrolyytti ja vastaelektrodi. Lopuksi esitetään optimoidun kennon tulokset ja eritellään häviömekanismien vaikutukset. Mittauksia varten valmistettiin aurinkokennoja, vastaelektrodi-vastaelektrodi -kennoja sekä optisia näytteitä. Tutkimuksessa käytettiin seuraavia mittaustekniikoita: aurinkosimulaattori, sähkökemiallinen impedanssispektroskopia ja optinen spektroskopia. Valitulla kennotyypillä saavutettiin parhaimmillaan 2.4 % hyötysuhde. Tutkimuksissa huomattiin, että ruostumattomalla teräksellä on pienet vuotovirrat ja se näyttäisi toimivan valoelektrodin substraattina muutenkin hyvin. Pitkäaikaisstabiiliusmittauksia on tosin vielä tarpeen suorittaa. Ohuemman elektrolyyttikerroksen käyttö ja trijodidin konsentraation pienentäminen nostivat virtaa 26 %. Vastaelektrodin huomattiin rajoittavan kennojen toimintaa merkittävästi ja lisätutkimusta sekä kehittämistä tarvitaan vielä. |
ED: | 2007-01-29 |
INSSI record number: 32972
+ add basket
« previous | next »
INSSI