search query: @instructor Haakana, Sami / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Kepsu, Katariina |
Title: | Chemical pulp hornification |
Kemiallisen massan sarveistuminen | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2007 |
Pages: | 161 Language: eng |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Supervisor: | Paulapuro, Hannu |
Instructor: | Haakana, Sami ; Hultholm, Tom |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 280 | Archive |
Keywords: | chemical pulp fiber swelling hornification wet pressing kemiallinen massa kuidun turpoaminen sarveistuminen märkäpuristus |
Abstract (fin): | Kemiallisen massan 1. sellun sarveistumista ja sen aikaansaamaa massan vedenpoiston paranemista on perinteisesti hyödynnetty paperikoneen nopeuden ja tuotantotehokkuuden parantamisessa. Sarveistuminen on tällöin aikaansaatu kuivattamalla ja pulpperoimalla käytettävä sellu ennen sen käyttämistä paperikoneella. Tämä prosessi on kuitenkin suhteellisen kallis, joten sen korvaamista muilla menetelmillä on pyritty tutkimaan tässä työssä. Koska sarveistumisen päätekijänä on nähty olevan kuituseinämassä olevan veden poistuminen, sitä voidaan aikaansaada selluun kuivatuksen ohella myös märkäpuristuksessa. Tämä on ollut tämän työn lähtökohtana: kokeissa puristettiin 4 % alkusakeudessa ollutta, pH-säädettyä, kuivaamatonta valkaistua koivusellua korkeampiin kuiva-ainepitoisuuksiin (30-45 %) sekä ilman lisäkemikaaleja että niiden kanssa. Puristuksen jälkeen massa jauhettiin Voith-Sulzer -jauhimella ja siitä tehtiin laboratorioarkkeja dynaamisen arkkimuotin avulla. Tulokset osoittavat, että jo pelkällä korkealla pH:lla on suuri vaikutus massan vedenpidätyskykyyn ja siten sen vedenpoistoon, jolloin se vaikuttaa suuresti myös paperikoneen nopeuteen ja tehokkuuteen. Toisaalta kun massan kuiva-ainepitoisuutta nostetaan korkeammalle, se sarveistuu enemmän, mutta samanaikaisesti sekä sen märkälujuus että lopputuotteen lujuusominaisuudet heikkenevät huomattavasti. Jotta tietty lujuustaso saavutettaisiin, olisi jauhatusmäärää nostettava, mutta samalla tullaan menettämään saavutettu parannus vedenpoisto-ominaisuuksissa. Tulokset osoittavat myös, että massaa puristettaessa dimensiostabiliteetti huononee aluksi, mutta puristusmäärää kasvatettaessa se alkaa jälleen parantua. Tämä havainto on ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, ja vaatii siten lisätutkimuksia. Uusia tutkimuksia tarvitaan myös selvittämään havaittu yhteys sarveistumisen ja puristuksessa aikaansaatujen kuituvaurioiden välillä. Kemikaalilisäysten osalta tulokset osoittavat, etteivät testatut kemikaalit ole käyttökelpoisia paperinvalmistusprosessissa niiden aiheuttamien lujuusominaisuuksien heikkenemisen vuoksi. Työssä suoritettiin lisäksi tehdaskoeajo, jotta voitiin selvittää laboratoriotulosten hyödynnettävyyttä ja yleistettävyyttä tehdastasolle. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että laboratoriotuloksista tehdyt johtopäätökset voidaan (tiettyyn rajaan saakka) yleistää koskemaan myös tehdasmittakaavassa suoritettua massan puristusta. |
ED: | 2007-03-13 |
INSSI record number: 33234
+ add basket
« previous | next »
INSSI