search query: @author Eronen, Tommi / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author: | Eronen, Tommi |
Title: | Keittolipeän koostumuksen vaikutus viherlipeämassan ominaisuuksiin |
Effect of Cooking Liquor's Composition on the Quality of Green Liquor Pulp | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2007 |
Pages: | 97 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Dahl, Olli |
Instructor: | Kurittu, Minna ; Tikka, Panu |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 953 | Archive |
Keywords: | green liquor pulp green liquor process cooking liquor sulphidity coreboard viherlipeämassa viherlipeäprosessi keittolipeä sulfiditeetti hylsykartonki |
Abstract (fin): | Diplomityössä tutkitaan semikemiallisiin massoihin luettavan viherlipeämassan valmistusta, viherlipeän ominaisuuksien vaikutusta massan keittymiseen ja massasta valmistettujen arkkien ominaisuuksiin. Kirjallisuusosuudessa tutustutaan yleisesti viherlipeään, viherlipeäprosessiin ja viherlipeämassan käyttökohteisiin sekä näiden vaatimiin massaominaisuuksiin. Diplomityön kokeellinen osuus koostuu sekä laboratorio- että tehdaskokeista. Tutkimusongelman selvittämiseksi kehitettiin ensin sopiva koekeittomenetelmä laboratoriokeittimellä. Viherlipeää modifioiden pyrittiin löytämään keitto-olosuhde, jossa valmistuneen massan lujuusominaisuudet olisivat mahdollisimman hyvät. Toisessa vaiheessa tutkimuksia suoritettiin tehdasmittakaavassa vastaavanlaisilla menetelmillä. Puumateriaalin molemmissa vaiheissa oli koivuhake. Tutkimustulokset osoittavat, että viherlipeäkeitto vaatii tarkat keitto-olosuhteet. Massojen ominaisuudet vaihtelivat runsaasti, vaikka niitä vertailtiin samassa jauhatusasteessa ja samalla saantoalueella. Erityisesti tehtaalla onkin tärkeää hallita prosessiolosuhteita hyvin. Laboratoriomittausten perusteella todettiin, että laadukkainta viherlipeämassaa saadaan prosessista, jonka viherlipeän sulfiditeettitaso on noin 75 % ja aktiivialkalitaso on noin 80 g NaOH/1. Vertailtaessa muita viherlipeitä soveltuvimpaan viherlipeään havaittiin, että jos lipeän alkalitasoa nostetaan, niin keiton saanto alkaa pienentyä, mutta massan lujuuteen se ei vielä juuri vaikuta. Alhaisemmalla viherlipeän alkalisuuden tasolla massan lujuus sitä vastoin heikkenee ja massasta tulee tikkuisempaa. Massan lujuuteen vaikuttaa eniten kuitenkin viherlipeän sulfiditeetti. Lipeän ollessa sulfiditeetiltaan 60 - 65 % massa on kaikkein heikointa ja vähiten jäykkää. Sulfiditeetilla 85 % massa on vähän lujempaa. Soveltuvin viherlipeän sulfiditeetti on tältä väliltä eli 75 %, jolloin massasta tulee lujinta. Lisäksi mittauksilla havaittiin, että viherlipeän valmistuspaikalla on vaikutusta valmistettavan massan laatuun. Tehdaskokeen perusteella saatiin sulfiditeettitason suhteen sama tulos, vaikka tehtaan viherlipeäprosessin vaihtelut kuitenkin haittasivat mittauksia. Lisäksi havaittiin, että massan käsittely on tehtaalla rajumpaa, mikä aiheuttaa lujuushäviöitä. Laboratoriokeittojen massojen lujuusominaisuudet olivatkin paremmat kuin tehdaskoemassojen. |
ED: | 2007-12-17 |
INSSI record number: 34980
+ add basket
« previous | next »
INSSI