search query: @author Hauru, Lauri / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
| Author: | Hauru, Lauri |
| Title: | Reductive approach to polyols |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2009 |
| Pages: | 112 (+7) Language: eng |
| Department/School: | Kemian laitos |
| Degree programme: | Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma |
| Main subject: | Orgaaninen kemia (Kem-4) |
| Supervisor: | Jokela, Reija |
| Instructor: | Karvinen, Esko |
| Digitized copy: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/96263 |
| OEVS: | Digitized archive copy is available in Aaltodoc
|
| Location: | P1 Ark TKK 4360 | Archive |
| Abstract (fin): | Diplomityön aihe on sykloheksaani-1,2-dimetanolin, sykloheksaani-1,3-dimetanolin ja sykloheksaani-1,2,4-trimetanolin valmistaminen katalyyttisellä hydrogenaatiolla. Kirjallisuusosa käsittelee bentseenipolykarboksylaattien ja sykloheksaanipolykarboksylaattien hydrogenaatiota sekä vedytyskatalyyttejä ja niiden ominaisuuksia, sekä kantaja-aineita ja katalyyttien valmistusmenetelmiä. Lisäksi käsitellään katalyyttejä aromaattisten estereiden ja bentseenipolykarboksylaattien pelkistykseen sekä katalyyttejä esterien, karboksyylihappojen ja happoanhydridien pelkistämiseen. Kokeellisessa osassa aromaatteja pelkistettiin 2 % rutenium-hiilellä. Dimetyyliftalaatti pelkistettiin 80-100 bar paineessa ja 120 °C:ssa 74-79 % saannolla ja 94,5-97,1 % selektiivisyydellä ilman liuotinta, etanolissa, etikkahapossa ja etanoli-etikkahapposeoksessa. Liuottimen ainoa vaikutus oli se, että 80 % tuotteesta oli cis-diastereomeeria ilman etikkahappoa ja 90 % etikkahapon kanssa. Dimetyyli-isoftalaatti pelkistettiin 2 % Ru/C:Ila etanolissa 80-95 bar paineessa ja 120 °C:ssa dimetyyliheksahydroisoftalaateiksi 66 % saannolla. Solvolyysi tuotti seoksen, jossa oli 85 % dimetyyli-isoftalaattia ja 13 % metyylietyyli-isoftalaattia, eli yhteensä 98 %. 140 °C:ssa hydrogenolyysiä tapahtui ja selektiivisyys heksahydroisoftalaattien suhteen oli vain 59 %. Trimetyylitrimellitaatin pelkistys 2 % Ru/C:Ila 88-97 bar paineessa ja 120 °C:ssa pysähtyi 39 % konversioon. Ftalidin pelkistys 2 % Ru/C:Ila 82-87 bar paineessa ja 140 °C:ssa antoi 46 % saannon heksahydroftalidia, jonka puhtaus oli 65 %. Seoksessa oli lisäksi 4 % heksahydroftalaania ja loppu oli hydrogenolyysi- ja dekarboksylaatiotuotteita. Dimetyyliftalaatti pelkistettiin sykloheksaani-1,2-dimetanoliksi 84 % saannolla litiumalumiinihydridillä tetrahydrofuraanissa. Suodatus onnistui, kun sammutus tehtiin 1-2-1 -menetelmällä (1, 2, 1 osaa vettä, 20 % NaOH-liuosta ja vettä), mutta epäonnistui, kun sammutus tehtiin pienellä määrällä vettä ja natriumsulfaattidekahydraatilla. Dimetyyliheksahydroftalaatin pelkistystä sykloheksaani-1,2-dimetanoliksi yritettiin siinä onnistumatta kuparikromiitilla, 2 % rutenium-1.5 % tina-hiilellä ja 2 % rutenium-0.7 % platina-0.4 % tina-hiilellä. Heksahydroftalidi oli tärkein välituote, ja dehydraatio heksahydroftalaaniksi tapahtui helposti. Kuparikromiittia käytettiin 95-98 bar paineessa. Reaktiota tapahtui vain vähän ensimmäisenä 23 tuntina 150 °C:ssa, ja kun lämpötila nostettiin 200 °C:seen 23 tunniksi, lähtöainetta, josta 82 % oli cis-isomeeria, oli edelleen 74 % jäljellä. Loppu oli 8 % heksahydroftalidia, 6 % sykloheksaani-1,2-dimetanolia, josta 35 % cis-isomeeria, 1.5% heksahydroftalaania, 9 % tuntemattomia ja 1.5 % kevyitä sivutuotteita. RuSn/C:a, joka oli tehokkain katalyytti, käytettiin 84-94 bar paineessa ja 240 °C:ssa. 31 h jälkeen tuloksena oli 38 % kevyitä tuntemattomia aineita, 39 % heksahydroftalaania, 5 % heksahydroftalidia ja 0,2 % trans-sykloheksaani-1,2-dimetanolia. Diesterin siis pelkistys, mutta tuote dehydrautui heksahydroftalaaniksi. RuPtSn/C:a käytettiin 175-230 °C:ssa yhteensä 95 h ajan, mutta reaktio ei edistynyt enää 7 h sen jälkeen, kun lämpötila oli nostettu 230 °C:seen. Lopussa reaktioseos oli 66 % lähtöainetta, 9 % heksahydroftalidia ja 25 % tuntemattomia yhdisteitä. |
| ED: | 2009-03-19 |
INSSI record number: 36894
+ add basket
« previous | next »
INSSI