search query: @keyword release base paper / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author:Rautalahti, Jaakko
Title:Tarrantaustapaperin tuotantolinjan märänpään kemian hallinta uusilla menetelmillä
Improving the wet-end control by new technologies in release base paper production
Publication type:Master's thesis
Publication year:2009
Pages:iii + 154 s. + liitt. 20      Language:   fin
Department/School:Puunjalostustekniikan laitos
Main subject:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Supervisor:Paltakari, Jouni
Instructor:Kotilainen, Jukka
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  799   | Archive
Keywords:release base paper
internal sizing
fines retention
zeta potential
microparticle
anionic
tarrantaustapaperi
massaliimaus
ASA
hienoaineretentio
zetapotentiaali
MBF
mikropartikkeli
anionisuus
Abstract (fin): Tarrantaustapapereilta vaaditaan monia toiminnallisia ominaisuuksia jatkojalostettavuuden ja loppukäytettävyyden takia.
Yksi taustapapereiden tärkeimmistä ominaisuuksista on estää tarraliiman imeytyminen paperin runkoon.
Tähän voidaan taustapapereiden valmistuksessa vaikuttaa hydrofobi- eli massaliimauksella.

Työn tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät ovat heikentäneet paperin massaliimattavuutta UPM-Kymmene Tervasaaren PK8:lla, ja mitkä uudet tekniikat soveltuisivat massaliimauksen tehostamiseen sekä liimauksen hajonnan pienentämiseen.

Työn kirjallisuusosassa tarkasteltiin massaliimaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla kartoitettiin mahdollisimman laajasti ASA-liimauksen mekanismeja ja liimaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Tämän lisäksi tarkasteltiin pinta- ja kolloidikemian ilmiöitä paperikoneen lyhyessä kierrossa sekä retention hallinnan merkitystä massaliimaukseen.

Kirjallisuuden mukaan tärkeimmät ASA-liimaukseen vaikuttavat ilmiöt ovat liiman kiinnittyminen kuituihin sekä hienoaineretentio.
Kationisella suojapolymeerillä stabiloidut ASA-partikkelit tarttuvat kuitumateriaalin anionisiin kohtiin elektrostaattisilla vuorovaikutuksilla.
Suurin osa ASA-liimasta on kiinni massasulpun pinta-alaltaan suurimmassa jakeessa eli hienoaineessa.
Täten liimauksen tehostamisessa huomio tulisi kiinnittää retention kannalta optimaalisiin olosuhteisiin.

Työn kokeellisessa osassa tuotantokoeajoissa tutkittiin uusien massaliimauksen hallintakeinojen käyttökelpoisuutta PK8:lla.
Laboratoriokokeissa tutkittiin erilaisten kemiallisten olosuhteiden ja häiriötekijöiden vaikutusta massaliimaukseen MBF-arkkiformerilla.
Kokeiden tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ASA:n toimintamekanismeista PK8:n kemiallisissa olosuhteissa.
Kokeelliseen osaan kuului myös massatärkkelyksen annospaikan ja -määrän optimointikoe.

PK8:lla varaustila on siirtynyt selkeästi anioniselta tasolta varauksen nollatasoon tai jopa hieman kationiselle puolelle tehdasintegraatin sellulinjojen alasajojen jälkeen.
Tästä syystä tuotantokoeajoissa kokeiltiin erilaisia anionisia kemikaaleja, joilla voisi olla suotuisa vaikutus systeemin varaustilaan.
Tuotantokoeajoissa kokeiltiin erittäin anionista fiksatiivia, anionisella suojakolloidilla stabiloitua ASA-emulsiota sekä kuitujen anionista pintavarausta lisäävää CMC:tä.
Tuotantokoeajojen perusteella parhaimman vasteen systeemin varaustilaan ja sitä kautta massaliimaukseen antoi anioninen fiksatiivi.

MBF-arkkikoeajoissa tutkittiin kemiallisten olosuhteiden, erilaisten häiriöaineiden sekä uusien tekniikoiden vaikusta massaliimaukseen ja retentioon.
Arkkisarjoissa tutkittiin muun muassa viiraveden johtokyvyn, massasulpun kationisuuden, massatärkkelyksen ja retentioainemäärien vaikutusta massaliimaukseen DOE 24-faktorikokeiden avulla.

Laboratoriokokeiden perusteella voidaan sanoa, että korkea viiraveden johtokyky ja liuenneet kationit heikentävät retentiota ja massaliimausta.
Kokeissa huomattiin, että ajojakson aikana mikropartikkelin annosta tulisi kasvattaa suhteessa retentiopolymeerin annokseen, jolloin vesien likaantumisen vaikutus voidaan osittain kumota.
Häiriöaineista eniten massaliimaukseen vaikuttivat voimakkaasti kationiset aineet.
Uusista tekniikoista MBF-ajon perusteella lupaavimmalta vaikutti uudentyyppinen mikropartikkeli.

MBF-kokeissa hienoaineretention ja massaliimauksen välille ei saatu voimakasta korrelaatiota.
Tuloksesta voidaan päätellä, että PK8:n kemiallisissa olosuhteissa massaliimausongelmat ovat todennäköisesti peräisin huonosta liimaretentiosta eikä niinkään huonosta hienoaineretentiosta.
Jatkossa tulisikin keskittyä parantamaan liimapartikkeleiden retention edellytyksiä.
ED:2009-10-19
INSSI record number: 38489
+ add basket
« previous | next »
INSSI