search query: @keyword recreation value / total: 1
results-list
reference: 1 / 1
« previous | next »
Author:Ignatius, Sonja-Maria
Title:Vesistön tilan vaikutus virkistyskäyttöarvoon Paimionjoen vesistöalueella
Effects of water status on recreation value on river Paimionjoki watershed
Publication type:Master's thesis
Publication year:2012
Pages:107 + [17]      Language:   fin
Department/School:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Main subject:Vesitalous ja vesirakennus   (Yhd-12)
Supervisor:Koivusalo, Harri
Instructor:Marttunen, Mika
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:recreation
water status
recreation value
water quality
design probes
vesistöjen virkistyskäyttö
virkistyskäyttöarvo
vesistön tila
veden laatu
muotoiluluotaimet
Abstract (eng): The objective of this study was to give a better understanding on how the status and water quality of a waterbody affect recreation.
The study enhanced the theoretical basis of a model "VIRVA" designed at Finnish Environment Institute for estimating the recreation benefits of a waterbody.
The concept "recreation" refers to all kinds of recreational outdoor activities that are essentially linked with waters.
The study had an approach combining thematic interviews and design probe-methods of user-centred-design in the field of water resources engineering.
The case study was conducted in river Paimionjoki watershed in south-western Finland, where five persons were interviewed on how the water quality affects their recreational use.
Design probes included various exercises for interviewees to familiarize themselves with the topic and to aid the researcher in understanding the interviewees' experiences.
Water recreation value has previously been estimated mainly using surveys within water regulation studies and economic valuation studies, in which the recreation value is based on the price of waterfront properties or on willingness to pay for the amount of welfare change.
This study complements previous studies with a different and more profound approach to assessing water recreation value.
The core is the recreation user's view of the Significance of the waterbody, and recreation value means the benefits he experiences.

Water recreation of the interviewees included mainly swimming, fishing, boating and pastimes on the waterfront.
It was important to find out what water quality means to recreation users and which elements of the water status and water quality should be taken into account when determining the recreation value.
Hence, so called water recreation factors were defined.
Water recreation factors are such indicators of water status and water quality that are of great importance for recreation.
It was discovered that the relationship between recreation factors and different forms of recreation is multidimensional and is highly dependent on the user.
In the study it is stated that the recreation value consists of the quantity of recreation, the quality of recreation and it depends on how the recreation user sees the future development of the water status.

Impairments caused to recreation were classified and their significance was assessed in a systematic way.
Water quality had different impacts depending on the form of recreation: swimming was most susceptible to water quality.
It was also stated that the consciousness of the interviewees about the development of water status had a great impact on how suitable the water was considered to be for recreation.
In many cases the impairments affected the quality of recreation, not the quantity.
The acceptability of impairments depended on how natural and how manageable the current status of water was considered.
Crucial elements affecting the recreation value were familiarization and adjustment to impairments.
Even though the water recreation is usually perceived as water contact recreation like swimming, boating and fishing, it was apparent that also enjoying the water scenery is correspondingly very important.
Thus assessing recreation values shouldn't be based solely on water contact recreation, but the importance of water scenery must also be taken into account.
An important conclusion of the study is that recreation users have a holistic view of their waterbody and it is difficult to discriminate the recreational aspect from other aspects.
Abstract (fin): Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda lisää ymmärrystä siitä, miten vesistön tila ja veden laatu vaikuttavat virkistyskäyttöön.
Tutkimuksella hankittiin tärkeää taustatietoa Suomen ympäristökeskuksessa kehitetylle vesistöjen virkistyskäyttöhyötyjen laskentamallille (VIRVA-malli).
Vesistön virkistyskäytöllä tarkoitetaan kaikkea virkistäytymistä, jossa vedellä ja vesistöllä on olennainen merkitys.
Tutkimuksessa sovellettiin teemahaastattelujen tukena käyttäjätutkimuksen muotoiluluotainmenetelmiä (design probes).
Haastateltavina oli viisi Paimionjoen vesistössä virkistäytyvää henkilöä.
Muotoiluluotaimet sisälsivät erilaisia tehtäviä, joita tehdessään haastateltava virittäytyi aiheeseen ja jotka auttoivat tutkijaa ymmärtämään haastateltavan kokemuksia.
Aihetta on tutkittu aikaisemmin lähinnä vesistöjen säännöstelyyn liittyvissä kyselytutkimuksissa ja vesienhoidon hyötyihin liittyvissä taloudellisissa arvottamistutkimuksissa, joissa virkistyskäyttöarvo perustuu rantakiinteistön arvoon.
Tämä tutkimus tuo perusteellisemman ja aikaisempia tutkimuksia täydentävän lähestymistavan vesistön virkistyskäyttöarvon määrittämiseen.
Virkistyskäyttöarvolla tarkoitetaan haastateltavan kokemaa arvoa vesistössä virkistäytymisestä.

Haastateltavien virkistyskäyttö oli enimmäkseen uimista, veneilyä, kalastusta ja erilaista rannalla oleilua tai ulkoilua.
Tutkimuksessa määritettiin vesistön virkistyskäyttötekijät eli vesistön tilaa ja veden laatua kuvaavat muuttujat, jotka ovat olennaisia haastateltavien virkistyskäytölle.
Todettiin, että vesistön virkistyskäyttötekijöiden ja virkistyskäyttömuotojen välinen suhde on monimutkainen ja riippuu henkilöstä.
Vesistön virkistyskäyttötekijöistä aiheutuvien haittojen kokeminen vaihteli suuresti ja samaan tilanteeseen suhtauduttiin hyvin eri tavoin.
Tutkimuksessa esitetään, että virkistyskäytön laatu perustuu virkistyskäytön määrään, laatuun ja käyttäjän näkemykseen vesistön tilasta.

Virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja luokiteltiin ja niiden merkittävyyttä arvioitiin systemaattisesti arviointikehikon avulla.
Veden laatu vaikutti virkistyskäyttömuotoihin eri tavalla: uiminen oli virkistyskäyttömuodoista kaikkein herkin veden laadulle.
Virkistyskäytölle aiheutuvat haitat olivat paljon muitakin kuin konkreettisia esimerkiksi sinilevistä aiheutuvia haittoja.
Haitat vaikuttavat usein ensin virkistyskäytön laatuun ja vasta sitten määrään.
Kävi myös ilmi, että pelkkä tietoisuus vesistön kehityksen suunnasta vaikuttaa siihen, kuinka hyväksi vesistö koettiin virkistyskäytön kannalta.
Haittojen hyväksyttävyys riippui paljon siitä, kuinka luonnollisena tai hallittavissa olevana tilannetta pidettiin.
Virkistyskäyttöarvon määrityksessä on arvioitava, kuinka paljon sopeutuminen ja tottuminen vähentävät haittojen kokemista.
Vesimaiseman merkitys virkistyskäyttöhyötyjen arvioinnissa tulee tärkeytensä vuoksi ottaa huomioon, eikä arviointi saa perustua vain vesistön arvoon ns. vesiharrastusten mahdollistajana.
Tutkimuksen tärkeä johtopäätös on, että ihmisillä on kotivesistöönsä kokonaisvaltainen suhtautuminen ja siitä on vaikea erottaa pelkkä "virkistyskäyttäjän" näkökulma.
ED:2013-01-16
INSSI record number: 45828
+ add basket
« previous | next »
INSSI