search query: @keyword idea management tool / total: 1
reference: 1 / 1
« previous | next »
| Author: | Eloranta, Tuomo Pietari |
| Title: | Adoption of an idea management tool in a service organization |
| Ideajärjestelmän käyttöönotto palveluorganisaatiossa | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2013 |
| Pages: | iv + 72 + liitt. (+5) Language: eng |
| Department/School: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Main subject: | Työpsykologia ja johtaminen (TU-53) |
| Supervisor: | Järvenpää, Eila |
| Instructor: | Lempiälä, Tea |
| Digitized copy: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/43723 |
| OEVS: | Digitized archive copy is available in Aaltodoc
|
| Location: | P1 Ark Aalto 8020 | Archive |
| Keywords: | idea management tool innovation innovation practices ICT practices ideajärjestelmät innovaatio innovaatiokäytännöt ICT käytännöt |
| Abstract (eng): | The present study has examined idea management tools and their ability to support grassroots level innovation activities from a practice theoretical perspective. Literature review revealed that majority existing research on innovation management tools follows mechanistic world view which presumes that tools have direct unilateral effect on the behaviour of the users and that the experienced benefits are mostly constituted by the technical features of the tools. Design of the tools has emphasized systematization of innovation efforts and measures aiming reduce uncertainty in development. However, research on innovation practices and practices of ICT use challenge these assumptions. Since innovation processes are inherently uncertain, the sensibility of trying to impose opposing ideals has been questioned. Also, practice research has emphasized the role of contextual factors in the constitution of practices around support tools as well as unpredictability and uncontrollability of the constitution process. Empirical single case study was conducted in a financial organization which had recently adopted an idea management tool. Research data consisted of 19 interviews, rich logs from the idea management tool and a vast array of documents related to the preparatory phase of the adoption process. Data analysis was inspired by the principles of grounded theory (Charmaz 2000) and systematic combining (Dubois and Gadde 2002). A modified version of a research frame proposed by Orlikowski (2000) for the examination of constitution of ICT related practices was used. In the case company, idea management tool was used especially for sharing raw, unpolished ideas which were outside the idea generator's formal job role. User community provided support to creative individuals by offering encouragement proposals for refinement as well as suggesting potential contacts and stakeholders. Use of the system in general was perceived as an extra role effort which presented a barrier for use. Large differences between ideas were found in the number and nature of received comments. Existing development, rewarding and inter-divisionary collaboration practices had a major impact on resulting benefits from the idea management tool adoption. Discrepancies between existing practices and new practices around the idea management tool generated tensions which hampered organizations ability to implement ideas. Tensions lead to lengthy decision making processes which eradicated the momentum which had formed around the idea. Problems started to skew idea selection practices towards favouring ideas which were easy to advance, instead evaluating ideas based on their content and other qualities. Empirical observations indicated that ensuring compatibility between local practices of different parties as well as global organizational practices such as rewarding is a key issue in ensuring success in idea management tool adoption and innovation efforts in general. |
| Abstract (fin): | Tässä työssä on tarkasteltu käytäntöteoreettisesta näkökulmasta ideajärjestelmiä ja niiden kykyä tukea ruohonjuuritason innovaatiotoimintaa. Ideajärjestelmät ovat tietokoneohjelmistoja, joissa käyttäjät voivat jakaa ideoitaan vapaasti sekä kehittää niitä yhteistyössä. Kirjallisuuskatsaus osoitti että valtaosa aikaisemmasta ideajärjestelmätutkimuksesta seuraa teknologiakeskeistä näkökulmaa, joka olettaa että työkaluilla on suora vaikutus käyttäjien toimintaan ja että työkaluista saatava hyöty määrittyy ennen kaikkea teknologian ominaisuuksien mukaan. Työkalujen suunnittelussa on painotettu innovaatiotoiminnan systematisointia ja epävarmuutta vähentäviä toimia. Käytäntötutkimus innovaatiotoimintaan ja tietotekniikan käyttöön liittyen on kyseenalaistanut nämä oletukset. Innovaatioprosessit ovat luontaisesti epävarmoja ja vastakkaisten ideaalinen seuraamisella on todettu olevan haittavaikutuksia. Käytäntötutkimus on myös alleviivannut kontekstitekijöiden merkitystä käyttötapojen muodostumisessa. joka nähdään lähtökohtaisesti ennalta arvaamattomaksi ja vaikeasti kontrolloitavissa olevaksi prosessiksi. Empiirinen yhden yrityksen case-tutkimus suoritettiin finanssialan organisaatiossa, joka oli juuri ottanut käyttöön ideajärjestelmän. Tutkimusdata koostui 19 haastattelusta, rikkaista ideajärjestelmän lokitiedoista sekä käyttöönottoon liittyvistä valmisteludokumenteista. Analyysityö tehtiin aineistolähtöisesti, hyödyntäen muokattua versiota Orlikowskin (2000) esittämästä ICT käytäntöjen tutkimuskehikosta. Case yrityksessä ideajärjestelmän kautta jaettiin erityisesti verrattain raakoja ja hiomattomia ideoita, jotka olivat ideoijan oman työnkuvan ulkopuolelta. Käyttäjäyhteisö tuki yksittäisiä ideoijia tarjoamalla kannustusta, kehitysehdotuksia ja kontaktivinkkejä idean kannalta relevanteista tahoista. Järjestelmän käyttö koettiin pääsääntöisesti työroolin ulkopuoliseksi toiminnaksi, mikä osoittautui käyttöä estäväksi tekijäksi. Ideoiden välillä oli suuria eroja kommenttien määrässä ja luonteessa. Olemassa olevat kehitys- palkitsemis- ja osastojen väliset kollaboraatiokäytännöt määrittivät suurilta osin ideajärjestelmän käyttöönotosta saatavia hyötyjä. Ristiriidat uusien ja olemassa olevien käytäntöjen välillä muodostivat jännitteitä, jotka hankaloittivat esitettyjen ideoiden toteutusta. Jännitteet johtivat pitkiin paatoksentekoprosesseihin joiden aikana innostus idean ympärillä laantui. Ongelmat vaikuttivat myös ideoiden valintakäytäntöihin, joissa alettiin painottaa edistämisen ja toteutuksen helppoutta muiden idean ominaisuuksien sijaan. Tutkimuksen mukaan eri tahojen ja osastojen paikallisten kiiytant6jen ja organisaation laajuisten käytäntöjen yhteensopivuuden varmistaminen on tärkeässä osassa innovaatiotoiminnan menestyksen varmistamisessa. |
| ED: | 2013-08-05 |
INSSI record number: 47009
+ add basket
« previous | next »
INSSI