search query: @instructor Ahtila, Pekka / total: 10
reference: 9 / 10
Author: | Kala, Janne |
Title: | Lasikuituhuovan kuivausuunin lämpötekninen tarkastelu |
Thermal examination of a glassfibre mat dryer | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1998 |
Pages: | viii + 92 + liitt. (+2) Language: fin |
Department/School: | Konetekniikan osasto |
Main subject: | Lämpötekniikka ja koneoppi (Ene-39) |
Supervisor: | Lampinen, Markku |
Instructor: | Ahtila, Pekka |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto 7011 | Archive |
Abstract (fin): | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljän metrin levyisen lasikuituhuovan kuivausuunin lämpötekninen toimintataso sekä tehostamismahdollisuudet. Uuni on toimintaperiaatteeltaan läpipuhallusuuni, jossa savukaasut puhalletaan yläpuolelta lasikuituhuoparadan ja viiran läpi. Uuni jakautuu pituussuunnassa viiteen itsenäisen savukaasukierron omaavaan lohkoon. Kuivauksen vaatima lämpöteho (3 MW, 2 GWh/a) tuotetaan maakaasulla. Vuosituotanto on noin 100 Mm[2] lasikuituhuopaa. Kuivausuunin savukaasukanavista mitattiin savukaasujen lämpötila, suhteellinen kosteus sekä kinemaattinen paine. Mittaustulosten avulla määritettiin uunin taseet teholle sekä kuivan kaasun ja veden massavirroille. Tutkimuksessa havaittiin, että neljän viimeisen lohkon savukaasujen suhteellinen kosteus on niin alhainen, ettei sitä kyetä mittaamaan tarkasti. Lohkojen keskimääräinen kosteus kyettiin kuitenkin määrittämään mittaamalla lohkojen yhteisen poistokanavan kosteus. Tämän perusteella lasketut kuivausuunin taseet ovat erittäin tarkat. Tutkimuksessa esitettiin lämmöntalteenottojärjestelmä ulospoistettaville savukaasuille. Ongelmana lämmöntalteenotossa on savukaasujen likaavuus, joka johtuu lasikuituhuovasta kuivausprosessissa irtoavasta sideaineesta. Esitetty järjestelmä perustuu veden ruiskuttamiseen savukaasuihin. Tällöin saadaan lämmönvaihdinta huuhtelevan lauhteen määrä kasvamaan, jolloin lämmönvaihdin pysyy puhtaana. Järjestelmän takaisinmaksuaika on 3,1-3,7 a ja talteenotettu 2,5-3,2 GWh/a energia voidaan käyttää ilmastoinnin esilämmitykseen. Viiran mukana poistuva lämpöenergia voidaan hyödyntää palamisilman esilämmitykseen. Lämmöntalteenottojärjestelmä koostuu uunin alaosan koteloinnista sekä imulaatikosta, jonka avulla palamisilma imetään vastavirtaperiaatteella viiran läpi. Järjestelmän takaisinmaksuaika on 0,3 a ja sen avulla voidaan säästää noin 3,1 GWh/a maakaasua. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että poistokaasujen absoluuttinen kosteus on liian alhainen. Vähentämällä poistettavien kaasujen massavirtaa voidaan prosessia tehostaa huomattavasti. Tutkimuksessa pääteltiin, että lasikuituhuovassa olevan sideaineen migraatio johtuu nopean höyrystämisen aiheuttamista lämpötilaeroista radan yläpinnan ja kaasun sekä alapinnan ja kaasun välillä. Migraation suunta on päättelyn perusteella kohti radan yläpintaa. Tähän yhtyvät sekä käytännön kokemukset, että kirjallisuusviitteet. Päätelmä on ristiriidassa tutkimuskohteella vallitsevan kaivausfilosofian kanssa, jossa vedenpoisto radasta suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Mittaustulosten käsittelyn yhteydessä saatiin selviä viitteitä radassa tapahtuvista endotermisistä reaktioista. |
ED: | 1998-10-14 |
INSSI record number: 13595
+ add basket
INSSI