search query: @instructor Ahtila, Pekka / total: 10
reference: 7 / 10
Author: | Huttunen, Esa |
Title: | Siistauksen energiankäyttö ja siistausjätteen polttomahdollisuudet |
The energy consumption of the de-inking process and the combustion potential of de-inked waste | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | viii + 94 Language: fin |
Department/School: | Konetekniikan osasto |
Main subject: | Energiatalous ja voimalaitostekniikka (Ene-59) |
Supervisor: | Ahtila, Pekka |
Instructor: | Ahtila, Pekka |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto 6795 | Archive |
Abstract (fin): | Tunnusomaista 1990-luvun paperiteollisuudelle on keräyspaperin käytön lisääntyminen raaka-aineena. Kun uusiomassaa käytetään sanomalehti- ja painopapereiden valmistamisessa, täytyy painoväri poistaa siistaamalla kuitujen joukosta. Epäpuhtaudet poistetaan lajittelemalla massaa sihtien ja pyörrepuhdistimien avulla. Varsinainen siistaaminen, painovärin poistaminen, tapahtuu joko vaahdottamalla tai pesemällä. Massan dispergoinnilla jäljelle jääneet epäpuhtaudet hajotetaan niin pieniksi, että ne eivät erotu paperiarkista. Siistaaminen kuluttaa vähemmin energiaa kuin perinteiset massan valmistusmenetelmät. Keskimäärin unsiomassa tonnin valmistaminen Suomessa vuonna 1995 kulutti sähköä 400 kWh ja lämpöä 1,5 GJ. Suurin energiankuluttaja siistausprosessissa on massan pumppaaminen. Yksittäisistä prosessinosista suurimmat energiankuluttajat ovat kuidutus ja dispergointi. Siistauslietteen polttamisella vähennetään kaatopaikalla hävitettävän jätteen määrää. Nykyaikaiset polttomenetelmät soveltuvat matalan lämpöarvon ja korkean kosteuspitoisuuden omaavien lietteiden polttamiseen. Kaasumaiset päästöt eivät ylitä sallittuja raja-arvoja. Myöskään polttamisessa syntyvän tuhkan raskasmetallipitoisuudet eivät estä kaatopaikalla tapahtuvaa hävittämistä. |
ED: | 1999-06-28 |
INSSI record number: 14522
+ add basket
INSSI