search query: @keyword kuntotutkimus / total: 10
reference: 8 / 10
« previous | next »
Author:Outinen, Katja
Title:Loivien kattojen vauriot, kuntotutkimus ja korjausvaihtoehdot
The defects, condition survey and repair methods of flat roofs
Publication type:Master's thesis
Publication year:1999
Pages:160 s. + liitt.      Language:   fin
Department/School:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Main subject:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Supervisor:Huovinen, Seppo
Instructor:Savoranta, Ensio
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:blister
cockling
seal
service life
inlet
outlet
moisture barrier
water
flat roof
defect
condition survey
repair method
membrane
crack
leakage
deformation of felt support
loiva katto
tasakatto
vaurio
kuntotutkimus
korjaus
repeämä
vesivuoto
alustan liike
rakkula
poimu
sauma
käyttöikä
bitumikermi
läpivienti
höyrynsulku
tuuletus
lammikoituminen
kattokaivo
jäätyminen
ylösnosto
Abstract (fin):Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat herättäneet 1990-luvulla runsaasti keskustelua.
Tässä yhteydessä tasakattorakenteet ja niiden epäonnistuneet korjaukset on mainittu yhdeksi tärkeimmistä vaurioiden aiheuttajista.
Tasakatoilla ja loivilla katoilla on ollut huono maine, vaikka oikein suunniteltuina ja toteutettuina ne ovat täysin toimivia kattoratkaisuja.

Diplomityön lähtökohtana oli kartoittaa loivien kattojen vaurioita ja arvioida kuntotutkimusten avulla, miten vesikattojen saneeraustoimenpiteet olivat onnistuneet.
Tavoitteena oli selvittää ajankohta, jolloin on viimeistään uusittava vioittunut vedeneritys tai tehtävä laajempi korjaus, jotta vältytään pahemmilta vaurioilta ja saavutetaan taloudellisimmat korjausratkaisut.
Tulosten perusteella laadittiin loivan kattorakenteen vauriotutkimusohje.
Diplomityö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja kuntotutkimuksena kenttäkohteissa.
Tutkimuksen kohteena olivat betoni- tai puuyläpohjaiset loivat katot sekä bitumi-, kumi- ja muovipohjaiset katemateriaalit.

Alustan liikkeet, lammikoituminen ja jään liikkeistä aiheutuvat rasitukset vaurioittavat kermejä.
Katteiden halkeamien, repeämien ja avonaisten saumojen kautta sadevesi pääsee yläpohjarakenteeseen.
Puutteellinen tuuletus, rikkonainen höyrynsulkukerros ja kermikerrosten välinen kosteus aiheuttavat kermeihin rakkuloita ja ilmapusseja.
Läpivientien ja liittyvien rakenteiden liitosten toteutuksessa ja höyrynsulun asettamisessa tapahtuu usein työvirheitä.
Lisäksi katoissa esiintyy vakavia puutteita yläpohjan tuuletuksen toteutuksessa ja räystäsrakenteissa.
Suuri osa loivien kattojen vaurioista aiheutuu suunnitteluvirheistä, jotka ovat esimerkiksi alimitoitettu kate, liian pienet kallistukset ja kattokaivojen väärä sijoittelu.

Yläpohjarakenteen tutkimukseksi voidaan avata pellityksiä ja yläpohjaa avautuvia kattoluukkuja.
Katteen ja katon kunto arvioidaan ottaen huomioon mm. saumojen ja ylösnostojen kunto, lammikoituminen ja sirotteen irtoaminen.
Esimerkiksi rakkulat ja ilmapussit antavat viitteitä puutteellisesta tuuletuksesta ja höyrynsulusta.
Kuntotutkimuksessa pääosassa ovat ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät.
Epävarmoissa ja ongelmallisissa tilanteissa rakenne kuitenkin avataan.
Kuntotutkimuksesta laaditaan tutkimusraportti, jonka sisällön muodostavat kohteen esittely, kuvaus kenttätutkimuksista, kuvaus laboratoriokokeista sekä yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset.
Raportissa esitetään päätelmät havaituista vaurioista ja arvioidaan eri korjausvaihtoehtojen soveltuvuutta ja suositeltavaa korjausajankohtaa.

Loivan katon korjaustoimenpiteitä ovat katteen paikalliset korjaukset ja tiivistykset, katteen vahvistaminen bitumiliuoksilla tai emulsioilla sekä uuden kermirakenteen asentaminen.
Yhtenä vaihtoehtona on harjakaton rakentaminen loivan katon päälle.
Korjauksen aikana tulee kiinnittää huomiota kaltevuuksien parantamiseen, puutteellisten ylösnostojen korottamiseen ja tiivistämiseen sekä ullakkotilan tuuletuksen parantamiseen.

Kenttätutkimuskohteiden tyypillisin vauriotyyppi oli vesivuoto, jonka aiheuttajina olivat vanhentunut, huonokuntoinen kate (repeämät ja halkeamat) ja läpiviennit.
Myös tukkeutuneet kattokaivot ja puutteellinen vedenpoisto aiheuttivat vuotoja.
Kosteusongelmista huolimatta betoni- ja puurakenteissa oli yllättävän vähän vaurioita; suurin osa vaurioista kohdistui katteisiin ja vesikattojen yksityiskohtiin, kuten räystäsrakenteisiin, liikuntasaumoihin ja ylösnostoihin.
Kohteiden korjaukset olivat onnistuneita, mutta korjaukset toteutettiin kaikissa tapauksissa vasta vesivuotojen ilmaannuttua.

Laskettua käyttöikää lähestyvät katteet tulee tarkastaa, sillä ikääntyneet kermit ovat usein hauraita ja herkkiä rikkoutumaan.
Katteiden vaihtovälin ollessa hieman lyhyempi kuin kermien käyttöikä saavutetaan nopeasti kustannussäästöjä, kun heikkokuntoiset katteet eivät ehdi aiheuttaa vesivuotoja.
Bitumikermien käyttöikä on n. 15-30 v.
Ja kumibitumikermien vastaavasti n. 20-30 v.
Käyttöikä nousee 20-40 vuoteen, kun kate suojataan kiveyksellä.
Hyvin ennakoidut kattokorjaukset tulevat taloudellisesti edullisemmiksi vältyttäessä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamilta lisäkorjauksilta.

Vedeneristysmateriaalien käyttöikää voidaan pidentää huomattavasti säännöllisillä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteillä.
Vesivuototapauksissa korjaustöihin on ryhdyttävä riittävän ajoissa kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi.
Loivien kattojen yksityiskohtien suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
ED:1999-12-23
INSSI record number: 15061
+ add basket
« previous | next »
INSSI