search query: @keyword uuteaineet / total: 10
reference: 6 / 10
Author: | Behm, Anna |
Title: | Koivusulfaattisellun uuteainepitoisuuden hallinta |
The control of extractive content of birch sulphate pulp | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2005 |
Pages: | iv + 96 s. + liitt. 30 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Tikka, Panu |
Instructor: | Mikkonen, Vesa |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1004 | Archive |
Keywords: | extractive birch sulphate pulp soap oil rosin soap residual alkali extractives in birch pulp koivusellun uuteaineiden hallinta uuteaineet rasvahappo/hartsihapposuhde ja uuteaineet |
Abstract (fin): | Tämän diplomityön tarkoituksena oli parantaa koivusulfaattisellutehtaan uuteainepitoisuuden hallintaa. Pohjois-Suomessa sijaitsevalla sulfaattisellutehtaalla, jossa keitetään samalla kuitulinjalla vuorotellen koivu- ja havusellua, korkeimmat uuteainepitoisuudet esiintyvät kevättalvella, vaikka etelämpänä sijaitsevien sellutehtaiden suurimmat uuteongelmat esiintyvät loppukesästä. Uutepitoisuus on todennäköisesti hyvin riippuvainen raaka-aineesta, vaikka tämän työn tutkimuksilla sitä ei pystytty todistamaan. Uuteainepitoisuutta voidaan laskea lisäämällä suopaöljyä tai hartsisaippuaa painediffusöörille menevään pesusuodokseen ja paras tulos saadaan, kun hartsisaippua-annosta nostetaan asteittain keittojakson edetessä 1,3 - 2,3 - 3,3 kg/ts. Koivuhakkeen seisottaminen seitsemän viikon ajan laski valkaistun sellun gravimetrisen uuteainepitoisuuden alle 0,1 %:iin keittojakson lopussa. Tavallisesti uutepitoisuus nousee keittojakson loppua kohti mentäessä, mutta seisotetusta hakkeesta valmistetun sellun uuteainepitoisuus oli korkeimmillaan keiton alussa. Steryyliestereiden määrä nousee happivaiheen ja sitä seuraavan pesupuristimen jälkeen. Steryyliestereiden määrä kuitenkin vähenee ECF-valkaisussa. Koivusulfaattiselluun lisättävän purumassan merkitys uuteainepitoisuuteen on todennäköisesti hyvin pieni. Myöskään keiton mustalipeän jäännösalkalipitoisuuksilla ei ole tämän työn perusteella merkitystä valmiin sellun uutepitoisuuteen, kun yläpaisunnan jäännösalkalipitoisuus on välillä 3-13 g/1 ja alapaisunnan jäännösalkalipitoisuus on välillä 8-12 g/l. |
ED: | 2005-12-21 |
INSSI record number: 30430
+ add basket
INSSI