search query: @instructor Forssell, Pirkko / total: 12
reference: 7 / 12
« previous | next »
Author:Lahtinen, Riitta
Title:Amyloosi- ja amylopektiinikalvot
Amylose and amylopectin films
Publication type:Master's thesis
Publication year:1997
Pages:85 s. + liitt.      Language:   fin
Department/School:Kemian tekniikan osasto
Main subject:Biotekniikka   (Kem-70)
Supervisor:Leisola, Matti
Instructor:Forssell, Pirkko ; Myllärinen, Päivi
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  4190   | Archive
Abstract (fin):Tärkkelystä on ehdotettu käytettäväksi raaka-aineena syötävien kalvojen valmistuksessa.
Tärkkelys koostuu kahdesta erilaisesta glukoosin polymeeristä: lineaarisesta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä.
Tämän työn kirjallisuusosassa selvitettiin lineaarisen ja haaroittuneen polymeerin ominaisuuksia.
Lisäksi käsiteltiin tärkkelyskalvoista tehtyjä tutkimuksia sekä syötäviä elintarvikekalvoja yleensä.
Kokeellisessa osassa tutkittiin amyloosista ja amylopektiinistä valmistettujen kalvojen mekaanisia ja läpäisyominaisuuksia sekä glyserolin ja veden pehmitinvaikutusta kalvoihin.
Materiaalit olivat vahamaissitärkkelys ja perunasta eristetty amyloosi.

Kalvoille määritettiin sorptioisotermit eri glyserolipitoisuuksissa.
Tärkkelyspolymeerien välillä ei ollut huomattavaa eroa, mutta glyserolin ja polymeerin vuorovaikutus näkyi alhaisissa kosteuksissa, joissa seoksen tasapainokosteus oli selvästi puhtaiden komponenttien tasapainokosteutta alhaisempi.

Lasipistemäärityksissä havaittiin kummastakin polymeeristä valmistetuissa kalvoissa kaksi lasipistettä, joista ylemmän arveltiin johtuvan tärkkelyspitoisesta faasista ja alemman glyserolipitoisesta faasista.
Alemmat lasipisteet tulivat näkyviin vasta, kun kokonaispehmitinpitoisuus oli korkea.
Tämän arveltiin johtuvan siitä, että vesi on tärkkelykselle parempi liuotin kuin glyseroli.
Kalvon vesipitoisuuden kasvaessa vuorovaikutus polymeerin ja glyserolin välillä heikkeni ja faasien erottumista alkoi tapahtua.

Lujuus-venymämittauksilla pyrittiin selvittämään olettamusta, jonka mukaan amyloosikalvojen mekaaniset ominaisuudet eivät riippuisi lasipisteestä, sillä ne todettiin joustaviksi jo lasipisteensä alapuolella.
Hajonnat mittauksissa olivat kuitenkin suuria, mikä vaikeutti saatujen tulosten tulkitsemista.
Amylopektiinikalvojen mekaaniset ominaisuudet korreloivat selkeämmin lasipisteen kanssa.

Lisäksi tutkittiin kalvojen hapen- ja vesihöyrynläpäisevyyksiä.
Alhaisissa kosteuksissa molempien kalvojen hapenläpäisevyys oli pieni verrattuna polyeteenikalvoon, mutta kosteuden kasvaessa läpäisy kasvoi jyrkästi.
Läpäisyn kasvun arveltiin osittain johtuvan glyserolipitoisen faasin erottumisesta, johon hapen liukoisuus olisi ollut suurempaa kuin yksifaasiseen polymeerirakenteeseen.
Kalvojen vesihöyrynpidätyskyky oli selvästi heikompi kuin synteettisten polymeerien, sillä vesimolekyylit liukenevat helposti hydrofiiliseen rakenteeseen.

Lineaariset ja haaroittuneet polymeerit osoittautuivat tutkituilta ominaisuuksiltaan varsin samanlaisiksi, tosin amyloosikalvoja oli selvästi helpompi valaa ja käsitellä.
ED:1997-10-03
INSSI record number: 12503
+ add basket
« previous | next »
INSSI