search query: @instructor Forssell, Pirkko / total: 12
reference: 5 / 12
« previous | next »
Author:Lahelin, Mika
Title:Tärkkelyspolymeerikalvojen hapenläpäisyominaisuudet
Oxygen permeability of starch polymer films
Publication type:Master's thesis
Publication year:1998
Pages:vii + 84 s. + liitt.      Language:   fin
Department/School:Kemian tekniikan osasto
Main subject:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Supervisor:Seppälä, Jukka
Instructor:Forssell, Pirkko
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  3827   | Archive
Abstract (fin):Tärkkelys on luonnonpolymeeri, joka rakentuu kahdesta glukoosipolymeeristä: lineaarisesta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia ensi sijassa polymeerin rakenteen vaikutusta hapenläpäisyominaisuuksiin .
Kirjallisuusosassa tarkasteltiin tärkkelyksen mekaanisia ja läpäisyominaisuuksia.
Tärkkelyksen ohella tutustuttiin myös proteiini- ja selluloosakalvojen ominaisuuksiin, koska kyseisten kalvojen potentiaaliset sovelluskohteet ovat vastaavia kuin tärkkelyksen.
Myös hydrofiilisten synteettisten polymeerien ominaisuuksia käsiteltiin lyhyesti kirjallisuusosassa.
Työn kokeellisessa osassa tärkkelyskalvojen ominaisuuksia verrattiin eteenivinyylialkoholi-polyeteenimonikerroskalvon ja polyamidin ominaisuuksiin, joilla tiedetään olevan alhainen hapenläpäisy.

Vetolujuus-venymäkäyristä havaittiin amyloosikalvojen olevan rakenteeltaan selvästi erilaisia kuin amylopektiinikalvot.
Amyloosikalvoilla esiintyi myötöraja, kun taas amylopektiini oli selvästi hauraampi materiaali.
Amyloosi- ja amylopektiinikalvojen vetolujuuden havaittiin laskevan pehmittimenä käytetyn glyserolin pitoisuuden noustessa.
Amyloosilla havaittiin selvää venymän kasvua vasta glyserolipitoisuudella yli 20 %.
Amylopektiinillä venymä oli käytännössä vakio, se ei riippunut glyserolipitoisuudesta.
Amyloosilla havaittiin olevan kaksi lasipistettä.
Näistä alemman arveltiin johtuvan glyserolista ja ylemmän puolestaan amyloosista, johtuen osittaisesta faasien erottumista.
Kaksi lasipistettä viittaa siihen, että vesi on tärkkelykselle parempi liuotin kuin glyseroli.

Amyloosi- ja amylopektiinikalvojen välillä ei havaittu merkittäviä eroja hapenläpäisyn suhteen eli polymeerin rakenne ei vaikuttanut hapenläpäisyyn.
Tärkkelyskalvojen hapenläpäisyn havaittiin sen sijaan riippuvan pehmitinpitoisuudesta, vesipitoisuudesta ja lämpötilasta.
Korkeampi pehmitinpitoisuus nosti hapenläpäisyä.
Rh:lla 50 % tärkkelyksen hapenläpäisy oli samaa kertaluokkaa kuin PA:lla ja EVOH:lla.
Kosteuden noustessa tärkkelysten hapenläpäisy kasvoi eksponentiaalisesti ollen 90 %:n kosteudella selvästi korkeampi kuin vertailumateriaaleilla.
Myös lämpötilan nosto kasvatti tärkkelyksen hapenläpäisyä.

Tärkkelyskalvojen vesihöyrynläpäisy oli paljon suurempaa kuin synteettisillä vertailupolymeereillä.
Amylopektiinikalvojen vesihöyrynläpäisy oli noin kaksinkertaista amyloosikalvolhin verrattuna.
Vesihöyrynläpäisy oli glyserolipitoisuudesta riippumatta lähes vakio sekä amyloosi- että amylopektiinikalvoille.
Amyloosikalvo liukeni veteen erittäin hitaasti, kun taas amylopektiinikalvon veteenliukeneminen oli paljon nopeampaa.
Tämä oli osoitus kalvojen rakenteen erilaisuudesta.
ED:1998-12-09
INSSI record number: 13733
+ add basket
« previous | next »
INSSI