search query: @keyword battery / total: 12
reference: 9 / 12
Author: | Nissinen, Mikko |
Title: | Vesiaktivoitavan pariston lämpötalous |
Thermal economy of a water-activated battery | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2001 |
Pages: | 63 Language: fin |
Department/School: | Konetekniikan osasto |
Main subject: | Lämpötekniikka ja koneoppi (Ene-39) |
Supervisor: | Lampinen, Markku |
Instructor: | Vuorilehto, Kai |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 6548 | Archive |
Keywords: | water activated battery copper chloride manganese dioxide radiosonde heat generation saturation line vesiaktivoitava paristo kuparikloridi mangaanidioksidi radiosondi lämmöntuotto kiehumiskäyrä |
Abstract (fin): | Tässä diplomityössä on käsitelty vesiaktivoitavaa paristoa, jota käytetään virtalähteenä Vaisalan radiosondeissa. Työssä on tutkittu pariston kehittämää lämpöä ja sen vaikutusta pariston toimintaan ilmakehän radiosondiluotauksessa. Tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä pariston käyttäytymisestä sekä etsiä lämpöteknisiä keinoja, joilla voisi parantaa paristosta saatavaa jännitettä. Vaisalalla on vesiaktivoitavasta paristosta kaksi versioita: Mg/CuCl-tuotantoparisto ja Mg/Mn0_(2) -tuotekehitysparisto. Näistä Mn0_(2)-paristo on vielä kehitteillä. Sen on tarkoitus korvata kuparia sisältävä tuotannossa oleva CuCl-paristo lähitulevaisuudessa. Vaisalan paristoissa syntyy lämpöä kahdella mekanismilla: jännitehäviön ja korroosiosivureaktion vaikutuksesta. Lämpöä kuluu pariston lämmitykseen ja elektrolyytin haihdutukseen, lisäksi osa lämmöstä siirtyy ympäristöön. Pariston lämpötila vaikuttaa elektrolyytin olomuotoon ja pariston antamaan jännitteeseen. Lämpötilaa voidaan mitata erilaisilla lämpömittareilla, joita on esitelty ja sovellettu tässä työssä. Kokeellisessa osassa on määritetty paristojen kehittämä lämmitysteho, paristojen lämpötila ja elektrolyytin haihtumisnopeus luotauksessa. Näiden tietojen perusteella on laskettu, miten lämmitysteho jakautuu lämmityksen, haihdutuksen ja lämmön siirtymisen kesken. Ilmakehän harvetessa tuuletus pienenee, mutta haihtuminen kiihtyy. Kokeissa on myös kokeiltu erilaisia tapoja koteloida paristo ja siten vaikuttaa pariston lämpötilaan ja saatavaan jännitteeseen. Vaikka eristämällä lämpimänä pidetty paristo antaakin aluksi korkeampaa jännitettä kuin vähemmän eristetty paristo, niin yläilmakehän erittäin alhaisissa alle 10 mbar:in paineissa elektrolyytin kiehumislämpötila määrää pariston lämpötilan ja siten jännitteen. Elektrolyytin väheneminen kiehumalla johtaa myös jännitteen alenemiseen. Pariston toiminnan ehdottomana rajana pidetään elektrolyytin kolmoispisteen painetta, jota alhaisemmissa paineissa elektrolyytti ei voi esiintyä nesteenä. Veden kolmoispisteessä paine on 6 mbar ja tuotantopariston suolapitoiselle elektrolyytille vastaava arvo on noin 4 mbar. |
ED: | 2001-12-07 |
INSSI record number: 18090
+ add basket
INSSI