search query: @supervisor Viitaniemi, Pertti / total: 12
reference: 10 / 12
Author: | Mehtälä, Tiina |
Title: | Selvitys puupinnan halkeiluun vaikuttavista tekijöistä |
Clarification of factors affecting cracking of wood surface | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 85+9 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Puutekniikka (Puu-28) |
Supervisor: | Viitaniemi, Pertti |
Instructor: | Jämsä, Saila |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 801 | Archive |
Keywords: | cracking heart wood sap wood external cladding halkeilu sydänpuu pintapuu ulkoverhoilulauta |
Abstract (fin): | Puumateriaalin ominaisuudet vaihtelevat jopa saman puulajin eri yksilöiden välillä. Jotta puusta tehdyn rakenteen kestoikää pystyttäisiin arvioimaan, vaaditaan materiaalin tuntemusta. Kestoikään vaikuttavia tekijöitä on useita, joista tässä diplomityössä tarkastellaan erityisesti halkeilua ja erilaisten pinnoitesysteemien vaikutusta. Kirjallisuuden pohjalta tarkasteltiin puun kestoikää erityisesti ulkoverhoilun kannalta sekä joitakin nopeutettuja testimenetelmiä kestoiän arvioimiseen. Puulajeina kokeellisessa osuudessa olivat männyn ja kuusen sydän- ja pintapuu sekä lämpökäsitelty kuusi. Koekappaleina oli sekä pinnoittamattomia että kolmella eri maalisysteemillä maalattuja puukappaleita. Kokeet tehtiin syklisten rasituskokeiden muodossa. Sykleissä käytettiin kellutusta, halogeenivaloa, UV-valoa, pakastusta, kondenssikaappia ja uunia. Lisäksi tehtiin sorptiokokeet eri puulajien sorptiokäyrien selvittämiseksi. Kaikissa sykleissä männyn pintapuu halkesi ensimmäisenä. Männyn sydänpuu ja lämpökäsitelty kuusi jakoivat toisen sijan halkeilun nopeudessa ja määrässä. Kuusen pintapuu halkeili toiseksi vähiten ja kuusen sydänpuu kaikkein vähiten. Puulajien halkeilutavat erosivat jonkin verran toisistaan. Männyn pinta- ja sydänpuu halkesivat useasta kohdasta ja halkeamat jäivät melko lyhyiksi. Kuusen sydän- ja pintapuu halkesivat yhdestä tai kahdesta kohtaa ja syklien edetessä halkeama kasvoi. Lämpökäsiteltyyn kuuseen muodostui pitkiä halkeamia, usein vain yksi, joka saattoi kulkea koko koekappaleen halki. Lämpökäsitelty kuusi halkeili enemmän kuin käsittelemätön kuusi, vaikka sen kosteuseläminen oli pienempää. Kuusen ja männyn sydän- ja pintapuussa useat halkeamat syntyivät kesäpuuhun lähelle kevätpuun rajaa. Pelkällä pohjamaalilla maalatuilla koekappaleilla ja maalaamattomilla koekappaleilla ei ollut suuria eroja kosteudenvaihtelussa ja halkeilussa. Ne koekappaleet, jotka oli maalattu väli- tai väli- ja pintamaaleilla, eivät juuri haljenneet tehdyissä sykleissä. Tämän tutkimuksen mukaan voidaan suositella ulkoverhoilulaudaksi kuusen sydänpuuta, joka maalataan huolellisesti pohja- ja pintamaalilla ja jonka päädyt on suojattu. Lauta olisi hyvä sahata säteen suuntaisesti, jolloin siinä ei olisi tangentin suuntaista herkästi halkeavaa kohtaa. |
ED: | 2006-04-25 |
INSSI record number: 31678
+ add basket
INSSI