search query: @supervisor Siitonen, Tuomo / total: 124
reference: 6 / 124
| Author: | Tuki, Miika |
| Title: | Puupientalotyyppi Matkun maalaiskylään |
| Standardized Wooden Single-Family-House in Matku | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2006 |
| Pages: | 1 Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtiosasto |
| Main subject: | Puurakentaminen ; Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-112 ; ) |
| Supervisor: | Siitonen, Tuomo |
| Instructor: | Heikkinen, Pekka |
| Location: | P1 Ark A folio | Archive |
| Keywords: | single-family-house in Matku pientalotyyppi Matkun maalaiskylään |
| Abstract (fin): | Matku on lounaishämäläiseen Forssan kaupunkiin kuuluva maalaiskylä, joka sijaitsee Turku-Tampere rautatien varrella Humppilan ja Urjalan rajalla. Rakentaminen on kylän pääraittien varrellakin paikka paikoin hyvin hajanaista, etenkin juuri radan pohjoispuolella vanhan tehdasrakennuksen, entisen pankin/postin ja vanhojen liikerakennusten muodostama alue on varsin avoin eikä jatka kovinkaan mielekkäällä tavalla kylän raittia. Radan eteläpuolella rukoushuoneen ja kaupan edusta on täysin avoin entisen lankarullatehtaan suuntaan. Suunnitelmassa onkin keskitytty näitten aukkokohtien paikkaamiseen. Oman mausteensa kylälle antaa kylän halkova Turku-Tampere rautatie ja sen tasoristeyksen muuttaminen alikuluksi tulevina vuosina. Tämä on suunnitelmassa otettu yhdeksi lähtökohdaksi. Myös alueen historian parempi esiintuominen jokapäiväisessä kyläkuvassa on ollut tavoitteena mm. asuinrakennusten sijoittamisella raunioituneen lankarullatehtaan läheisyyteen ja lankarullatehtaan johtajan päärakennuksen esittämisellä kylätaloksi. Puupientalotyypin kyläympäristöjen täydennysrakentamisessa olisi sopeuduttava perinteiseen suomalaiseen rakentamiseen ja silti sen olisi täytettävä nykyaikaisen teknologian ja asumisen tarpeet. Tämän lisäksi sen tulisi myös olla muokattavissa tarpeiden ja halujen mukaan erilaisiin kohteisiin ja elämäntilanteisiin. Nykyisissä asuinrakennuksissa kyläympäristössä ongelmaksi muodostuu etenkin rakennuksen runkosyvyys, joka on huomattavasti suurempi kuin vanhemmissa rakennuksissa, samoin erilaisten ulokkeiden ja kattomuotojen määrä. Lisäksi nykyisiin rakennuksiin on integroitu toimintoja, joita ei ennen ollut tai jotka sijaitsivat pihapiirin muissa rakennuksissa. Suunnitelma perustuu vakiokokoiseen perusmassaan, johon voidaan liittää erilaisia sekundäärisiä liitososia siirtäen rakentamispainetta päämassalta pihapiiriin. Täten perusmassalla voidaan varmistaa rakennuksen mittakaavallinen sopivuus ympäristöönsä, se edustaa perinteistä asuinrakennusta siinä missä liitososat pihapiirin rakennuksia. Osittain ongelmaksi muodostuu yhteys perusosan ja liitososien välillä, sillä nykyihminen on tottunut, että mm. pesutilat ovat saavutettavissa ulkoilmalta suojatulla yhteydellä. Suunnitelmassa tämä on ratkaistu perusosan ja liitososan väliin sijoitettavalla lasisella viherhuoneella. Perusosa on mahdollista rakentaa varsin riisuttuna ja aikaa myöten täydentää se lopulliseen muotoonsa. Näin mahdollistuisi pienemmällä taloudellisella panoksella rakentaminen, ilman että talon asuttavaksi tulemista joutuisi odottamaan useita vuosia: ensin voidaan rakentaa perusosa, sitten ottaa yläkerta käyttöön, tämän jälkeen kasvattaa perusosaa tai jatkaa sitä liitososalla jne. Jotta kustannukset voidaan painaa mahdollisimman alas, on sitä parempi, mitä enemmän ja mitä pitemmälle vietyjä esivalmistettuja osia voidaan käyttää. Ideaalitilanteessa kaikki variaatiot rakentuisivat saman esivalmistetuista osista kootun perusosan ympärille, johon niin ikään esivalmistettuja lisäyksiä ja liitososia voidaan liittää ympäristön siitä kärsimättä. Esivalmistukseen pyrkimyksestä huolimatta rakennus on rakennettavissa myös perinteisellä tavalla paikalla rakentaen. |
| ED: | 2006-02-23 |
INSSI record number: 30651
+ add basket
INSSI