search query: @supervisor Hukkinen, Janne / total: 13
results-list
reference: 10 / 13
« previous | next »
Author:Hänninen, Salla
Title:Luonnonvarojen käyttö katurakentamisessa
The use of natural resources in a street construction
Publication type:Master's thesis
Publication year:2005
Pages:81 s. + liitt. 15 s.      Language:   fin
Department/School:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Main subject:Ympäristönsuojelu   (Yhd-102)
Supervisor:Hukkinen, Janne
Instructor:Hukkinen, Janne
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Abstract (eng): The aim of this study is to explore the use of natural resources in a street construction and determine which phases are the most essential ones in planning and construction processes.
The MIPS-indicator is used as a tool to evaluate the use of resources in a case-street and in different street types, which will be constituted by the case-street and literature.
MIPS mean material input per service unit and it was developed in Wuppertal-institut in 1990's.
MIPS is an eco efficiency indicator and according to its definition, eco efficiency of a product can be improved by reducing the material input (MI) or by increasing the service unit (S).
In this study MIPS is used for calculating the material input of a street meter and a square meter.
Material inputs will be explored mainly in the category of abiotic materials.
The use of water and air will be estimated in the case-street.

Hidden flows are calculated mainly by MI-factors of Wuppertal-institut.
One of the most significant weaknesses of the MIPS concept is the reliability of MI-factors and their implicit valuation.
Because only a minor share of material flows in a street construction is hidden, this problem is not significant in this study.
The material input will not be converted into MIPS (MI/S) in this study, so the blindness for a rebound effect (eco efficiency of a street improves when traffic increases) do not have any impact on the results.

Material input of a street varies very much depending on the site of a street.
The most essential factors are the foundation and the height position of the street.
If the foundation is not solid the stabilization is needed and the construction layers of the street must be thicker.
The height position determines the amount of cuttings and embankment and they may have a very significant relevance to the material input.
The transportation, the energy consumption of work phases and the manufacturing of the machines used in construction, the drainage and lighting equipment have only a minor impact on the use of resources.
Roughly saying, the excavation of earth and the materials used in construction layers and embankment determines the material input in a street construction.

Because the site of the street determines a significant share of the material input the aspect of material flow thinking should be included in the early stages of the urban planning.
In a construction phase the material input can be reduced by using recycled materials and by avoiding stabilization by replacing soil with more solid material.
Abstract (fin): Työn tavoitteena on selvittää. kuinka paljon katujen rakentaminen vaatii luonnonvaroja. ja mitkä suunnittelu- tai rakentamisvaiheet ovat luonnonvarojen käytön kannalta olennaisimpia.
Tutkimuksessa hyödynnetään MIPS-menetelmää (material input per service unit), joka on Wuppertal-instituutissa 1990-1uvulla kehitetty ekotehokkuusmittari.
MIPSin määritelmän mukaan tuotteen tai palvelun ekotehokkuutta voidaan parantaa joko pienentämällä materiaalipanosta (MI) tai kasvattamalla palvelusuoritetta (S).
Menetelmän avulla lasketaan katumetrin ja katuneliömetrin rakentamisen materiaalipanos (MI).
Tutkimus toteutettiin case-kadun ja kirjallisuuden avulla.
Tutkimuksessa keskityttiin pääasiassa abioottisten luonnonvarojen käyttöön, mutta myös ilman ja veden kulutusta selvitettiin case-kadun osalta.

Katurakentamisen materiaalipanoksesta vain pieni osa muodostuu piilovirroista, jotka huomioidaan tutkimuksessa pääasiassa Wuppertal-instituutin laskemien MI-kertoimien avulla.
Siten MIPS-menetelmän yhtenä merkittävimpänä pidetty heikkous, MI-kertoimien luotettavuus ja niihin sisältyvä sisäinen arvottaminen, ei kohoa olennaiseksi tutkimuksen kannalta.
Tutkimuksessa ei lasketa kadun varsinaisia MIPS-lukuja, jolloin materiaalipanos jaettaisiin kadun palvelusuoritteella.
Siten menetelmän sokeus rebound-vaikutukselle eli ekotehokkuuden parantuminen liikennemäärän lisääntyessä ei vaikuta tuloksiin.

Kadun rakentamisen materiaalipanos vaihtelee hyvin paljon riippuen kadun sijainnista.
Luonnonvarojen käytön kannalta olennaisimpia tekijöitä ovat maapohja sekä kadun korkeusasema.
Heikko maapohja vaatii pohjanvahvistusta ja kadun rakennekerrosten tulee olla paksumpia.
Kadun korkeusasema määrittää leikkausten ja pengerrysten määrän, jotka voivat kohottaa kadun materiaalipanoksen hyvin suureksi verrattuna pelkästään kadun päällysrakenteeseen eli varsinaisiin rakennekerroksiin.
Sen sijaan kuljetuksilla, eri työvaiheisiin kuluvalla energialla, työkoneiden valmistuksella sekä valaistuksen ja kuivatuksen vaatimien rakenteiden valmistuksella on hyvin pieni merkitys luonnonvarojen käytön kannalta.
Luonnonvarapanoksen suuruuden määrittää karkeasti se, kuinka paljon rakennuspaikalta siirretään maata pois ja kuinka paljon korvaavia materiaaleja tarvitaan pengerryksiin ja rakennekerroksiin.

Koska merkittävä osa kadun rakentamisen materiaalipanoksesta määräytyy sijainnin perusteella, tulisi materiaalipanosnäkökulma huomioida jo kaavoitusvaiheessa.
Kaavoitusvaiheen jälkeen materiaalipanosta voidaan pienentää lähinnä käyttämällä rakentamiseen ylijäämämassoja tai kierrätysmateriaaleja sekä välttämällä massanvaihtoa pohjanvahvistusmenetelmänä.
ED:2005-03-24
INSSI record number: 28198
+ add basket
« previous | next »
INSSI