search query: @supervisor Heikkinen, Mikko / total: 13
reference: 9 / 13
| Author: | Kajaste, Helmi |
| Title: | Eloton herää - arkkitehtuuri hahmona elokuvassa |
| Lifeless becomes alive - architecture as a character in cinema | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2013 |
| Pages: | 127 Language: fin |
| Department/School: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Main subject: | Arkkitehtuuri I (A-60) |
| Supervisor: | Heikkinen, Mikko |
| Instructor: | Vartola, Anni |
| Location: | P1 Ark A | Archive |
| Keywords: | theory of architecture architecture and film subject and object anthropomorhism arkkitehtuurin teoria arkkitehtuuri ja elokuva subjekti ja objekti antropomorfismi |
| Abstract (eng): | The subject of master's thesis is to explore through cinema the idea of architecture as an active player and as a subject in relation to man. The research material consists of a number of films in which buildings and spaces appear to be living because of their actions or through mental images. In a broader sense, the thesis deals with perspectives and filters we use in looking at architecture, and how at the same time architecture looks back. The architecture is an important part of almost all movies. Filmmakers create architecture without knowing it and they bring out the dreams and fears concerning architecture. The filmmaker's often unconscious architecture is free from the limitations of architecture profession. The thesis moves on the border of inanimate and animate. The most concrete example are the monster houses in horror films attacking people, but the aim is also to look for variation in architecture's roles and their effects. For example, in the film My Uncle, the modern kitchen bites the main character and the sensual hotels in films encourage their guests and spectators to pleasure and escapism. Living architecture in the reference films is studied through different architectural methods, such as style, layout solutions, views and scale. In the theoretical part of the thesis the active role of architecture is studied through different views on experience and perception. Anthropomorphism or the human-like form has been present from the beginning. The phenomenological theory of architecture seeks to experience the architecture purely with all senses. The sense of sight has been dominant for a long time in experiencing architecture and in the late 1900s it was presented that the relationship between architecture and the person experiencing it should be more deeply examined. More recent theoretical texts highlight the interaction between subjects and object (the work of art). Both exchange information, as well as energy. Such examples reinforce the role of architecture as a subject rather than a passive environment and question the centrality of human experience in architecture. Thesis examples of impressions of animation created by architectural methods bring more nuances to the design work and the change of perspective makes the person experiencing re-evaluate the relationship between the built environment and himself. |
| Abstract (fin): | Diplomityön aiheena on tutkia elokuvataiteen avulla ajatusta arkkitehtuurista aktiivisena toimijana ja subjektina suhteessa ihmiseen. Tutkimusaineistona on joukko elokuvia, joissa rakennukset ja tilat vaikuttavat niiden toiminnan tai niiden herättämien mielikuvien takia eläviltä. Laajemmassa mielessä työ käsittelee näkökulmia ja suodattimia, joita käytämme katsoessamme arkkitehtuuria, sekä sitä, kuinka arkkitehtuuri samaan aikaan katsoo takaisin. Arkkitehtuurilla on keskeinen osa melkein kaikissa elokuvissa. Elokuvaohjaajat luovat jopa tietämättään arkkitehtuuria ja tuovat esille arkkitehtuuria koskevia haaveita ja pelkoja. Elokuvantekijän usein tiedostamaton arkkitehtuuri on vapaa arkkitehtuurin ammatin rajoituksista. Diplomityö liikkuu elottoman ja elollisen rajalla. Konkreettisin esimerkki tällaisesta rajapinnasta ovat kauhuelokuvien hirviötalot, jotka hyökkäävät ihmisten kimppuun, mutta tavoitteena on myös etsiä erilaisia arkkitehtuurin rooleja. Enoni on toista maata -elokuvassa moderni keittiö näykkii päähenkilöä, ja aistillisiin hotelleihin sijoittuvat elokuvat rohkaisevat hotellivieraita sekä katsojia eläytymään nautintoon ja eskapismiin. Elokuvaesimerkkien arkkitehtuurin elollistumista tarkkaillaan erityisesti arkkitehtonisten keinojen, kuten tyylin, pohjaratkaisujen, näkymien tai mittakaavan kautta. Työn teoriaosuus käsittelee arkkitehtuurin aktiivista roolia erilaisista kokemuksen näkökulmista. Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on ollut arkkitehtuurissa aina läsnä. 1900-luvun loppupuolella suosituksi tullut fenomenologinen arkkitehtuurin teoria taas pyrkii kokemaan arkkitehtuuria moniaistillisesti. Näköaistia on pitkään pidetty ylivoimaisessa asemassa arkkitehtuurin kokemisessa. Arkkitehtuurin ja sen kokijan välistä suhdetta on alettu tutkia syvemmin vasta 1900-luvun loppupuolella. Uusimmat teoriatekstit tuovat esille subjektin ja objektin vuorovaikutuksen taideteosta kokiessa. Molemmat vaihtavat informaatiota sekä energiaa. Tällaiset esimerkit voimistavat arkkitehtuurin asemaa, koska ne saavat meidät kohtaamaan arkkitehtuurin toimivana subjektina passiivisen ympäristön sijaan. Samalla ne kyseenalaistavat ihmiskokemuksen keskeisyyden arkkitehtuurissa. Diplomityön esimerkit arkkitehtuurin keinoilla luoduista elollisuuden vaikutelmista pyrkivät antamaan lisää vivahteita suunnittelutyöhön. Näkökulman muutos saa arkkitehtuurin kokijan arvioimaan uudelleen oman suhteensa rakennettuun maailmaan. |
| ED: | 2013-04-12 |
INSSI record number: 46092
+ add basket
INSSI