search query: @keyword sisäilman laatu / total: 14
reference: 13 / 14
Author: | Ahonen, Jarkko |
Title: | Puupohjaisten ja huokoisten materiaalien kosteuden puskurointikapasiteetin kokeellinen määrittäminen ja hyödynnettävyyden arviointi |
Measuring the moisture-buffering capacity of wooden and porous materials and evaluating their practical application in humidity control | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2005 |
Pages: | 68+7 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
Supervisor: | Absetz, Ilmari |
Instructor: | Ojanen, Tuomo |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Keywords: | indoor air quality indoor climate moisture capacity moisture buffering capacity surface material sisäilman laatu sisäilmasto kosteuskapasiteetti kosteuden puskurointikapasiteetti pintamateriaali |
Abstract (fin): | Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sisäilmaan rajoittuvilla hygroskooppisilla materiaaleilla on mahdollista tasata sisäilman kosteuden vaihteluita. Tasaisen sisäilman kosteuden on todettu parantavan sisäilman laatua ja viihtyvyyttä. Hygroskooppisten materiaalien sisäilman kosteutta tasaavasta vaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä kosteuden puskurointikapasiteetti. Sisustusmateriaalien kosteuden puskurointikapasiteettia voidaan tarkastella erityyppisillä kaupallisilla laskentaohjelmilla. Laskelmien lähtötiedoiksi tarvitaan joukko materiaaliominaisuuksia, joiden kokeellinen määrittäminen standardien mukaisilla menetelmillä vaatii paljon aikaa. Kirjallisuudesta ja ohjelmista löytyvien materiaaliominaisuuksien käyttö lisää laskennallisen kapasiteetin suuruuden epävarmuutta. Diplomityössä esitetään pohjoismaisessa Nordtest- hankkeessa kehitetty kokeellinen menetelmä, jolla materiaalien ja tuotteiden kosteuden puskurointikapasiteetti voidaan määrittää nopeasti. Menetelmän keskeisin idea on luoda sellainen testimenetelmä, jota voitaisiin kohtuudella soveltaa myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Kehitetty menetelmä perustuu 24 tunnin mittaisiin sykleihin, joihin sisältyy 8 tunnin mittainen kostutusjakso ja 16 tunnin mittainen kuivumisjakso. Punnitustulosten avulla määritetään, materiaalin kosteuden puskurointikapasiteetti 8 tunnin kostutusjakson aikana. Työssä esitetään kokeellisesti määritetyt kosteuden puskurointikapasiteetit tavanomaisille rakennusmateriaaleille. Lisäksi selvitetään eri tekijöiden vaikutusta koetuloksiin ja arvioidaan kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön hyödynnettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitettiin yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida eri tekijöiden vaikutusta tilojen kosteusoloihin. Esimerkkilaskelman perusteella makuuhuoneen yöllisestä kosteuskuormasta aiheutuvaa suhteellisen kosteuden nousua pystyttiin pienentämään hygroskooppisella kattoverhouksella 8 %. Hygroskooppinen materiaali sitoi koko yön kosteustuotosta (480 g) 116 g, mikä on n. 24 %. Vastaavaan tulokseen päästään lisäämällä ilmanvaihtoa 0,3 l/h. |
ED: | 2005-11-23 |
INSSI record number: 30000
+ add basket
INSSI