search query: @supervisor Paltakari, Jouni / total: 143
reference: 107 / 143
Author: | Helin, Mikko |
Title: | Interaction of thickeners with pigments in paper coating colors |
Paksuntajien vuorovaikutus pigmenttien kanssa paperin päällystyspastassa | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2008 |
Pages: | 112 s. + liitt. 22 Language: eng |
Department/School: | Puunjalostustekniikan laitos |
Main subject: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Supervisor: | Paltakari, Jouni |
Instructor: | Seyffer, Hermann |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 995 | Archive |
Keywords: | coating color thickener pigment adsorption rheology viscosity water retention CMC ASE HASE HEUR päällystyspasta paksuntaja pigmentti adsorptio reologia viskositeetti vesiretentio CMC ASE HASE HEUR |
Abstract (fin): | Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia paksuntajien ja pigmenttien vuorovaikutusta sekä näiden vuorovaikutuksien suhdetta paperin päällystyspastan reologisiin ominaisuuksiin ja vesiretentioon. Tutkitut paksuntajat tai paksuntajaluokat olivat karboksimetyyliselluloosa (CMC), alkalipaksunevat emulsiot (ASE), hydrofobisesti modifioidut alkalipaksunevat emulsiot (HASE) ja hydrofobisesti modifioidut uretaanipohjaiset emulsiot (HEUR). Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta yleisintä pigmenttiä, eli jauhettua kalsiumkarbonaattia (GCC) ja kaoliinia. Kirjallisuustarkastelussa käsiteltiin päällystyspastan virtauskäyttäytymistä teräpäällystyksessä, pastan komponentteja ja paksuntajien toimintaa pastassa. Kirjallisuuden mukaan kaikki tässä työssä tutkitut paksuntajat adsorboituvat pigmentteihin. Paksuntajien on havaittu adsorboituvan voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin. Adsorption kasvaessa pigmenttipartikkelien silloittumisen on oletettu kasvavan. Silloittamisen on arveltu olevan kaikkien tutkittujen paksuntajien paksuntamismekanismi. CMC:lle on ehdotettu muitakin mekanismeja. Päällystyspastan vesiretention on havaittu riippuvan paperin pintaan muodostuvan immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä, pastan vesifaasin viskositeetista sekä paksuntajan konsentraatiosta ja hydrofiilisuudesta. Paksuntajien adsorptio pigmentteihin määritettiin ultrasentrifugin, kenttävirtausfraktioinnin (FFF) ja kokoekskluusiokromatografian (SEC) avulla. Kaikki tutkitut paksuntajat adsorboituivat voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin. ASE- ja HASE-paksuntajien korkean moolimassan jakeet adsorboituivat hanakimmin. Dispergointiaineiden ei havaittu desorboituvan paksuntajien adsorboituessa. Adsorption ja reologisten ominaisuuksien määritysten perusteella HASE-paksuntajan todettiin muodostavan hanakammin rakenteita kaoliinin kuin jauhetun kalsiumkarbonaatin kanssa. Pigmenttien silloittamisesta ei sen sijaan löydetty selviä todisteita CMC:n ja ASE-paksuntajien tapauksissa. Niiden paksuntamismekanismit vaikuttivat kuitenkin perustuvan vuorovaikutukseen pigmenttien kanssa. Päällystyspastan vesiretention havaittiin riippuvan vesifaasin viskositeetista, paksuntajan konsentraatiosta ja immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä. Paksuntajan adsorptio pigmenttiin voi vaikuttaa vesifaasin viskositeettiin ja immobilisoituneen kerroksen tiheyteen. |
ED: | 2008-03-25 |
INSSI record number: 35431
+ add basket
INSSI