search query: @supervisor Paltakari, Jouni / total: 143
reference: 99 / 143
Author: | Kutvonen, Samppa |
Title: | Optimizing drainage in the wire section |
Vedenpoiston optimointi viiraosalla | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2009 |
Pages: | 101 s. + liitt. 32 Language: eng |
Department/School: | Puunjalostustekniikan laitos |
Main subject: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Supervisor: | Paltakari, Jouni |
Instructor: | Kallio, Juha |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 901 | Archive |
Keywords: | drainage retention retention aid forming fabric wire section former vedenpoisto retentio retentioaine viira viiraosa formeri |
Abstract (fin): | Työn tavoitteena oli selvittää viiraosan vedenpoistoon vaikuttavat tekijät ja löytää keinot vedenpoiston optimointiin. Nopealla paperikoneella 100 % kierrätyskuidusta valmistettu sanomalehtipaperi oli tarkastelun keskipisteenä. Päämielenkiinto oli märkäviiroissa, retentionaineissa ja viiraosan toiminnassa ja sen toimintapisteessä. Tavoitteena oli löytää menetelmät ajaa paperikonetta jopa 2000 m/min. Optimoinnilla ei saanut olla mitään negatiivisia vaikutuksia paperikoneen ajettavuuteen tai paperin laatuun. Myös mahdollisuuksia testata luotettavasti retentioaineita, retentiosysteemejä ja märkäviiroja laboratorio-olosuhteissa ilman paperikonekoeajoja tutkittiin. Laboratoriomittauksissa käytettiin gravimetrista BTG Miitek DFR-04 vedenpoisto, freeness, retentio -mittalaitetta ja Moving Belt Formeria (MBF). Laboratoriomittausten jälkeen suoritettiin paperikonekoeajot ja retentioainekoeajo. Paperikonekoeajoissa käytettiin muuttujina perälaatikon huuliaukkoa ja formeritelan, formeri-imulaatikon sekä märkäimulaatikon alipaineita. Retentioainekoeajo suoritettiin kaksikomponentti koagulanttiretentiosysteemiä hyväksikäyttäen. Retentiopolymeerien ja retentiosysteemien laboratoriomittauksista saadut tulokset olivat hyvin suuntaa-antavia, mutta märkäviirojen toiminnan ennakoiminen laboratorio-olosuhteissa oli vaikeaa erityisesti MBF mittauksissa. BTG Mutek DFR-04 tuotti luotettavampia ja loogisempia tuloksia kuin MBF. Vedenpoiston tutkiminen MBF:Ilä oli vaikeaa. Laboratoriomittausten mukaan käytössä oleva retentiopolymeeri oli paras, mutta vedenpoistoa ja retentiota tarkasteltaessa kolmekomponettiretentiosysteemejä tulisi käyttää parhaimman kokonaistuloksen saavuttamiseksi. Mitä korkeampi retentiopolymeerin varaus ja molekyylipaino on, sitä parempi on retentio, mutta vedenpoisto käyttäytyy päinvastoin. Hienorakenteisilla korkean kuidunkannatusominaisuuden omaavilla märkäviiroilla on parhaat vedenpoisto ja retention ominaisuudet. Mittauksissa tuhkaretentio käyttäytyi samalla tavalla kuin retentio. Korkeampi sulpun lämpötila paransi vedenpoistoa, mutta heikensi retentiota. Suuri perälaatikon huuliaukko yhdessä alhaisen formeritelan alipaineen kanssa tuotti parhaan formerin jälkeisen kuiva-ainepitoisuuden formerin nopeuden ollessa 1800 m/min. Ongelmana oli, että retentio ei ollut enää hallittavissa. Sama kuiva-ainepitoisuustaso voitiin saavuttaa kohtalaisella huuliaukolla ja formeritelan alipaineella retention samanaikaisesti pysyessä hallinnassa. Formeri-imulaatikon alipaineen nostaminen heikensi vedenpoistoa. Paperiradan tiivistymisen välttäminen vedenpoiston alkuvaiheessa tuottaa parhaan formerin jälkeisen kuiva-ainepitoisuuden. Rahallisesti tuottoisin yhdistelmä on suuri huuliaukko yhdistettynä korkeaan formeritelan alipaineeseen. Alhaiset märkäimulaatikon alipaineet tuottavat saman kuiva-ainepitoisuustason kuin korkeatkin alipaineet. Formerikoeajoilla ei ollut huomattavaa vaikutusta paperin formaatioon. Kaikki muut paperitekniset ominaisuudet pysyivät myös hyvällä tasolla. Koagulantin hyödyntäminen yhdessä retentiopolymeerin kanssa ei aiheuttanut muutosta vedenpoistoon, mutta retentiopolymeerin kulutus laski 20 %. Nopeuden 2000 m/min ylittäminen on mahdollista nykyisillä menetelmillä ja materiaaleilla optimaalisissa olosuhteissa, mutta kehittyneempi retentiosysteemi tarvitaan uuden ajoikkunan saavuttamiseksi. pH:n ja sen säädön vaikutus vedenpoistoon pitäisi myös tutkia. |
ED: | 2009-03-17 |
INSSI record number: 36863
+ add basket
INSSI