search query: @supervisor Määttä, Raimo / total: 150
reference: 11 / 150
Author: | Autti, Johanna |
Title: | Settleability and dewaterability of biological and biological-chemical sludges from nutrient removal processes |
Lietteiden laskeutuvuus ja kuivattavuus biologisessa sekä biologis-kemiallisessa ravinteidenpoistoprosessissa | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | 72 Language: eng |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Ympäristönsuojelutekniikka (Puu-23a) |
Supervisor: | Määttä, Raimo |
Instructor: | Rantanen, Pirjo |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark KE80 | Archive |
Abstract (fin): | Työn tarkoituksena oli tutkia aktiivilietteiden laskeutuvuutta ja kuivattavuutta Suomenojan koeasemalla sekä Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Suomenojan koeasemalla jätevedestä poistettiin fosfori ja typpi biologisesti, kun taas Suomenojan jätevedenpuhdistamolla typen- ja fosforinpoistoon käytettiin rinnakkaissaostusta. Jätevesi oli samaa molemmilla laitoksilla. Laskeutuvuutta mitattiin laimennetulla lieteindeksillä (DSVI) sekä panoslaskeutuskokeella. Panoslaskeutuskokeen astiat olivat 1,5 m korkeita ja halkaisijaltaan 19 cm. Laskeutuskäyriä mallinnettiin kahden parametrin avulla. Lisäksi käyristä laskettiin ZSV ja lieteindeksi (SVI). Lietteiden kuivattavuutta tutkittiin sentrifuugitestillä ja dilatometrialla. Sentrifuugitestissä konsentroitua lietenäytettä punnittiin ja sentrifugoitiin 30 minuuttia kiihtyvyydellä 47 800 g. Erottunut liuos dekantoitiin ja kiintoaineen määrä laskettiin jäljellejääneestä kuiva-ainekakusta. Dilatometrisellä menetelmällä määritettiin jäätyvän veden laajenema, jolloin voitiin laskea sitoutuneen veden määrä kokonaisveden ja jään määrän erotuksena. Laskeutuvuus koeasemalla vaihteli prosessiolosuhteiden mukaan. Kun lieteikä oli lyhyt ja prosessiin ei lisätty rautasulfaattia, lietteen laskeutuvuus oli merkittävästi parempi kuin jätevedenpuhdistamolla. Laskeutuvuuden havaittiin korreloivan vahvasti kiintoaineen ja lieteiän sekä jossain määrin rautakonsentraation kanssa. Panoslaskeutuskokeiden tulokset koeasemalla korreloivat merkittävästi DSVI-tulosten kanssa. Jätevedenpuhdistamolla vastaavia korrelaatioita havaittiin vain DSVI:n ja ZSV:n sekä laskeutuskäyrän mallinnukseen liittyvän pakkautuvuusparametrin kanssa. Sentrifuugitestin mukaan Suomenojan koeaseman lietteen kuivattavuus oli merkittävästi parempi kuin jätevedenpuhdistamon. Tulokset eivät riippuneet koeaseman prosessiparametreista. Koeaseman lietteen kuivattavuuden ja rautapitoisuuden välillä todettiin merkittävää korrelaatiota. Kun kuivattavuutta määritettiin dilatometrialla, tulosten hajonta oli erittäin suuri. Tämä johtui luultavasti siitä, ettei menetelmässä käytetyn pakastimen lämpötilaa ja kylmenemisnopeutta pystytty säätelemään. |
ED: | 1999-06-18 |
INSSI record number: 14471
+ add basket
INSSI