search query: @supervisor Holappa, Lauri / total: 150
reference: 6 / 150
Author: | Priester, Bo |
Title: | Alkalisten itsestään kovettuvien fenolihartsipohjaisten kaavaus- ja keernahiekkojen kovettumisnopeuden kiihdyttäminen lämmön avulla |
Rapid hot air curing alkaline self-cured phenolic resin based core and moulding sands | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2007 |
Pages: | 86 Language: fin |
Department/School: | Materiaalitekniikan osasto |
Main subject: | Metallurgia ; Valimotekniikka (Mak-37 ; Kon-80) |
Supervisor: | Holappa, Lauri ; Orkas, Juhani |
Instructor: | Nybergh, Carl-Johan |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark V80 | Archive |
Keywords: | alphaset phenolic resin hot air cure alphaset fenolihartsi kovettuminen |
Abstract (fin): | Diplomityössä pyrittiin selvittämään esterikovetteisen fenolihartsihiekan nopeutettua kovettamista maksimi 320 °C ilman avulla. Tavoitteena oli samalla kehittää teollisuusmittakaavan soveltuva kuumennuslaitteisto, jolla saadaan hiekkaan käsittelyä kestävä lujuus kymmenessä minuutissa. Diplomityö on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä esitellään kaasumaisen ja nestemäisen esterin avulla kovettavien fenolipohjaisten hartsien ominaisuuksia ja menetelmiä. Lisäksi pyritään selvittämään lämmönsiirto- ja dehydraatio -ilmiöitä fenolihartsihiekassa, sekä arvioimaan tärkeimpiä muuttujia lujuuden kannalta laboratoriokokeita varten. Koelaitteiston vaatimukset pyritään selvittämään vastaavien vesilasihiekoille tehtyjen kuumennuskokeiden avulla. Toisessa osassa esitellään koelaitteisto ja mittausmenetelmät sekä itse laboratoriokokeet ja tulosten analysointi. Kuumennuskokeita tehtiin taivutuslujuussauvoille, isoille hiekkasylintereille ja teollisuussovellutuksena pumppukeernalle. Lisättäessä hartsia 30 % saatiin muutamassa minuutissa jopa kolminkertaisia taivutuslujuusarvoja vuorokauden huoneenlämpötilakovettumiseen verrattuna. Myös pelkälle elvytetylle hiekalle saatiin erinomaisia lujuusarvoja. Hiekan havaittiin säilyttävän hyvän lujuutensa niin kauan kuin se on kuumaa ja tämän jälkeen lujuus romahtaa huoneenlämpötilakovettumiskäyrää kulkien kohti 24 h:n arvoaan. Sylinterikokeissa havaittiin, että ilma luovuttaa lämpönsä tuloilman lähellä ja poistuu kylmänä. Ratkaisu tähän on tehdä ilmakanavia hiekkaan, jolloin saadaan tasainen lämpötilajakauma. Kuumennusmenetelmän edut ovat ilmeiset, mutta käytännössä suurin ongelma on helppojen ja halpojen ilmauskanavien tekeminen varsinkin hankalanmuotoisilla kappaleilla kuten pumppukeernalla. |
ED: | 2008-09-30 |
INSSI record number: 36350
+ add basket
INSSI