search query: @keyword risks / total: 16
reference: 9 / 16
| Author: | Piikkilä, Eija |
| Title: | Pienten pohjavesilaitosten tekniikka, ylläpito ja valvonta |
| Technique, maintenance and monitoring of small waterworks | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2005 |
| Pages: | 102+12 Language: fin |
| Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Main subject: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
| Supervisor: | Kiuru, Heikki |
| Instructor: | Valve, Matti |
| OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
| Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
| Keywords: | groundwater waterworks survey technique maintenance monitoring risks pohjavesilaitos talousvesi kartoitus tekniikka ylläpito valvonta riskit |
| Abstract (eng): | Extensive information is not available on small water systems in Finland. As techniques are developing and generations changing establishing a manual for those working with small waterworks was found necessary. This master's thesis was created to collect basic information for the manual. The research began by separating small waterworks from the register of environmental administration. There were 548 waterworks with less than 500 users with essential information on their water analysis. Data was found inadequate because only few waterworks had given all information needed. A questionnaire was made and sent to all Finnish health officers who supervise small waterworks. Later it was sent to some waterworks too. The questionnaire was extensive. It included for example questions about wells, wells surroundings, presumable risk factors, existing problems and economics. Answers were received from 245 waterworks and from more than 80 health officers. The number of answered questions in the questionnaire varied a lot. The least number of answers was received about the economics. According to the answers 100 waterworks didn't have any treatment. And about half of these had problems with the quality of water. Over 40 different combinations of water treatment units were reported. The most common treatment method was alkalization, especially limestone alkalization. The use of modern methods, like ion exchange and reverse osmosis, was reported in only a few new or recently restored waterworks. Twenty waterworks were visited. The purpose of the visits was to verify the answers regarding evaluation of waterworks conditions and about the surrounding risk factors and the quality of maintenance. Conditions in the waterworks varied a lot. New or restored waterworks were in good condition but the condition of old wells was occasionally poor. Maintenance had become worse during the years. The answers to the questionnaire were analysed statistically. Analysis illustrated that the most significant risk factors to cause bacterial pollution of the well were 'possibility of flood waters getting in the well', 'field or gravel pit situated near the well' or 'well-being a spring well'. The inspection of the small waterworks lies merely on the hands of the health officers. Health officers have a heavy workload and small waterworks are only a tiny part of it. Self-monitoring is not as common in small waterworks as it should be. |
| Abstract (fin): | Pienten pohjavesilaitosten hoitajille on päätetty laatia opaskirja laitosten ylläpitoa ja valvontaa varten. Koska pienistä pohjavesilaitoksista ei ole saatavilla kattavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa, pohjatyöksi ja tarpeellisten tietojen keräämiseksi opaskirjan suunniteluun laadittiin tämä työ. Työ aloitettiin erottamalla ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä aiemmat tiedot pienistä pohjavesilaitoksista. Rekisteristä alle 500 käyttäjän laitoksia löytyi 548 ja oleellisia tietoja oli lähinnä laitosten vedenlaaduntarkkailusta. Tiedot todettiin erittäin vähäisiksi. Laadittiin kyselykaavake, joka lähetettiin kaikille terveystarkastajille sekä myöhemmin joillekin laitoksille. Kyselykaavake pyrittiin tekemään erittäin kattavaksi. Siinä kysyttiin muun muassa laitoksen käyttötietoja, liittyjien määriä, ottamon sekä ottamon ympäristön tietoja, riskitekijöitä, esiintyneitä ongelmia sekä taloustietoja. Kyselyyn saatiin vastauksia 245 laitokselta ja yli 80 eri terveystarkastajalta. Vastauksia määrä eri kysymysten osalta vaihteli paljon. Vähiten vastauksia saatiin taloustietojen osalta. Sadan laitoksen osalta ilmoitettiin, että vettä ei käsitellä lainkaan. Näistä sadasta noin puolen osalta todettiin, että veden laadun kanssa oli ollut ongelmia. Erilaisia vedenkäsittelymenetelmien yhdistelmiä oli yli 40. Suosituimpia käsittely-yksiköitä olivat veden alkalointimenetelmät, erityisesti kalkkikivialkalointi. Moderneja menetelmiä, kuten ioninvaihtoa ja käänteisosmoosia, ilmoitettiin olevan käytössä muutamilla laitoksilla. Nämä laitokset olivat uusia tai vastikään remontoituja. Kahdellekymmenelle laitokselle suoritettiin tarkastuskäynnit. Kayntien aikana pyrittiin selvittämään vastaukset mahdollisiin puutteisiin kyselykaavakkeen täytön osalta, tarkistamaan vastauksia erityisesti laitoksen kunnon arvioinnin ja riskitekijöiden osalta sekä kartoittamaan laitoksien ylläpidon laatua. Laitoksista otettiin valokuvia, joilla pyrittiin kuvaamaan laitoksen hyviä ja huonoja puolia sekä kaivon ympäristötekijöitä. Uudet ja saneeratut laitokset olivat hyvässä kunnossa. Heikkoutena oli toisinaan uuden ja vanhan vierekkäin asettelu saneeratuissa laitoksissa. Vanhoilla laitoksilla ottamot olivat toisinaan hyvinkin puutteellisia. Ylläpito oli heikentynyt vuosien myötä, erityisesti jos mitään ongelmia ei ollut koettu ilmenneen. Kyselyn vastaukset analysoitiin matemaattisesti. Analysoinnin tuloksena todettiin ottamoiden bakteerisaastumisen merkittävimmiksi riskitekijöiksi kaivon sijaitseminen pellon tai soramontun läheisyydessä, tulvavesien mahdollisuus päästä kaivoon sekä se, että kaivo oli lähdekaivo. Tarkastelun yhteydessä todettiin, että laitosten valvonta on täysin kuntien terveystarkastajien vastuulla. Terveystarkastajien työmäärä on raskas ja pienet pohjavesilaitokset ovat vain pieni osa tästä määrästä. |
| ED: | 2005-04-26 |
INSSI record number: 28318
+ add basket
INSSI