search query: @supervisor Niinistö, Lauri / total: 162
reference: 1 / 162
« previous | next »
Author:Jylkkä, Laura
Title:Sekahappopeittaus osana teräksen valmistusprosessia: Prosessinohjausanalytiikan kehittäminen
Mixed acid pickling as part of steel production: Development of analytics for process control
Publication type:Master's thesis
Publication year:2006
Pages:84 s. + liitt. 12      Language:   fin
Department/School:Kemian tekniikan osasto
Main subject:Epäorgaaninen kemia   (Kem-35)
Supervisor:Niinistö, Lauri
Instructor:Kekäläinen, Juha
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  4804   | Archive
Abstract (fin): Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kylmävalssaamon kolmen hapon muodostamista sekahappoliuoksista tehtäviä happoanalyysejä ja löytää mahdollisia uusia analysointimenetelmiä.
Fluorivetyhappo analysoidaan fluoridielektrodilla ja menetelmä todettiin hyväksi, koska se on nopea ja menetelmällä saadaan analysoitua vapaa, metalleihin sitoutumaton fluorivetyhappo.
Rikkihappo mitataan saostamalla bariumsulfaatiksi ja tästä aiheutuva sameus mitataan sameusmittarilla.
Tämän todettiin antavan oikeita sulfaattipitoisuuksia, koska korreloivia tuloksia mitattiin sekä ionikromatografilla että LECO-analysaattorilla, joka perustuu induktiouunipolttoon ja sitä seuraavaan IR-absorptioon.
Sameusmittausta nopeampaa menetelmää ei löydetty.
Kuitenkin jouduttiin kyseenalaistamaan onko rikkihapon analysointi sulfaatteina oikea, koska sekahappoliuosten epäiltiin sisältävän metallisulfaatteja, jotka tulevat mittauksessa mukaan.

Typpihappopitoisuus määritetään kokonaishappopitoisuuden kautta, jolloin se on riippuvainen rikkihappo- ja fluorivetyhappoanalyyseistä ja näin ollen hyvin virhealtis.
Typpihapon analysoimista nitraatteina testattiin ionikromatografilla ja nitraattielektrodilla.
Menetelmillä saadut pitoisuudet korreloivat keskenään, mutta pitoisuudet olivat suurempia kuin kokonaishappotitrauksen kautta määritetyt pitoisuudet.
Epäiltiinkin, että kokonaishappopitoisuuden kautta määritettyihin pitoisuuksiin sisältyy virhettä johtuen lähinnä rikkihapon analysoinnista sulfaatteina.
Lisäksi kyseenalaistettiin, onko typpihapon analysointi nitraatteina oikea, koska sekahappoliuosten epäiltiin sisältävän vapaasta typpihaposta peräisin olevien nitraattien lisäksi metalleihin sitoutuneita nitraatteja.

Kun verrattiin fluorideina, nitraatteina sekä sulfaatteina määritettyjen happopitoisuuksien yhteenlaskettua summaa titrauksella määritettyyn kokonaishappopitoisuuteen huomattiin, että happojen määritys anioneina antoi liian suuria pitoisuuksia.
Oikeampi tapa määrittää happopitoisuuksia (typpihappo ja rikkihappo) olisi määrittää happojen keskinäiset suhteet mittaamalla anionien (nitraatti ja sulfaatti) pitoisuudet ja korjata näitä pitoisuuksia kokonaishappopitoisuuden arvolla.
ED:2006-04-04
INSSI record number: 31481
+ add basket
« previous | next »
INSSI